Seitsemäntoista

Vähän tuli haikee olo, kun otin matkalaukkuni hyllyltä pakkaamista varten. Muistan niin elävästi, miten sitä viimeks pakkasin Suomessa ja tuskailin, että miten osaan valita, mitä kaikkee pitää ottaa mukaan. Tuntuu että siitä hetkestä olis ihan pieni hetki aikaa, mutta silti se aika tuntuu niin kaukaselta ja vieraalta. Sillon sitä oli lähdössä ihan vaan melkein kun pitkälle lomalle, mutta tää aika on muuttanut kyllä niin merkitystä siitä mitä sen ajattelin ennen tänne tuloo olevan. Ja se on jännintä, että tässä viiden kuukauden aikana on ollut oikeestaan kaks erilaista ajanjaksoo. Ekat pari kuukautta vietin suurimman osan ajastani Miian kanssa Barcelonassa tutustuen paikalliseen kulttuuriin ja nauttien pitkästä kesästä. Sitten kun Miia lähti, tuli syksy ja koulu alko painaan ihan täysiä päälle ja vietin aika paljon aikaa ihan keskenäni kotona ja muiden vaihtareiden kanssa Terrassassa.

Oon hyvilläni, että oon saanut kokee molemmat vaiheet, koska ne on ollut niin erilaisia ja omat fiilikset on muuttunut niin paljon. Mukaan on mahtunut valtavasti hyviä päiviä, mutta myös sitä tavallista arkielämää vitutuksineen ja väsymyksineen. Tunteet on vaihdellut niin laidasta laitaan, että en meinaa yhtään pysyä niiden perässä. Nytkin odotan hirveesti, että pääsen kohta kotiin, mutta samalla ahdistaa ja surettaa ajatus, että pitäis luopua tästä elämästä täällä ihan lopullisesti. Ja tietysti aina voi palata takasin, mutta eipä se oo sama asia, kun loppupeleissä oikeet ihmiset ja fiilikset tekee hetkistä merkittäviä. 5 kuukautta on ollut silti kyllä oikein sopiva aika, tarpeeks pitkä aika ehtiä kiintyyn paikkoihin ja ihmisiin, mutta tarpeeks lyhyt, että ei ehdi juurtuun kiinni vaan pystyy päästään irti.

Keskiviikko 14.1.
Nukuin yöni tosi katkonaisesti. Vähän meinas mennä hermot, kun naapurit mekasti jo kolmatta yötä putkeen ja säpsähtelin koko ajan hereille niiden lauleskelun ja mölyämisen takia. Kaks kertaa ennen kellon soittoo heräsin ja pelästyin että oonko nukkunut pommiin. 3.30 nousin ylös ja kohta lähdinkin käveleen kohti juna-asemaa. Koko kaupunki oli ihan hiiren hiljaa. Tuli varmaan ekaa kertaa pelokas olo tuolla kaupungissa, että mitä jos joku käy nyt päälle, niin eihän kukaan kuule kun ketään ei oo mailla halmeilla. Kävellessäni kaupungin halki näin tasan neljä ihmistä, pari ryyppäämässä asuntolan alakerrassa, yhden äijän keskustassa, joka päätti sit mennä kuselle viereiseen puskaan, ja lopuks vielä siivoojan. Junassa oli sitten pari ihmistä lisää.

Placa Catalunyalle tultuani hyppäsin lentokentälle menevään bussiin. Kentälle päästyäni menin suoraan turvatarkastukseen ja sen jälkeen etin kahvilan. Menin samaan kahvilaan kun viime kerralla Suomeen mennessäni ja istuin vielä samaan pöytään. Koneessa pääsin istuun ikkunapaikalle ja nukuin melkein koko kakstuntisen matkan Lissaboniin. Perille päästyäni etin oikeen bussin ja lähdin huristeleen kohti keskustaa. Puolessa välissä vaihdoin metroon. Osasin jäädä oikeella pysäkillä pois, mutta tulin vähän väärästä uloskäynnistä ulos. Meni hetki ennen kun paikansin missä oon, olinkin paljon kauempana mitä olin kuvitellut olevani. Löysin sitten jotenkin hotellille ja annoin sinne laukkuni säilytykseen, kunnes pääsisin tekeen check-inin. Mulla oli reilu neljä tuntia aikaa ennen sitä, joten päätin mennä katteleen lähikulmia. Löysin heti hienon aukion ja pääsin leikkiin turistia ja ottaan kuvia. Oli niin ihanan aurinkoinen ilma, että menin aukion reunalle kahvilan terassille syömään aamupalan. Siinä menikin mukavasti tunti, kun leivällä kesti niin kauan tulla. Mutta siä oli wifi niin sain sitten samalla datailla.

Juna-selfie

Aamupalan jälkeen lähdin käppäileen kaupungille, ja kiersin kaikki pääkadun vaatekaupat läpi. En kuitenkaan ostanut mitään vaikka olikin hyvät alet joka paikassa. Kävelin pitkin poikin keskustaa ja jäin keskusaukiolle istuskeleen ja katteleen ihmisiä. Sit hetken päästä lähdin tutkiin kaupungin toista puolta, ja löysinkin heti sieltä toisen kivan puiston ja jäin sinne istuun aurinkoon. Jonkun ajan päästä joku nepalilainen tyyppi tuli mulle jutteleen ja se jäi siihen kans istuskeleen. Näytin kuulemma niin yksinäiseltä :D. Aika kauan se jakso siinä höpötellä, mutta sitten sanoin että mun pitää lähtee nyt hotellille kun olin luvannut meneväni sinne kahdeks. Menin sitten sinne ja sain huoneen avaimet. Huone osottautu aika hienoksi! Siä oli kaikki mitä pitikin. Jäin sinne hetkeks päikkäreille ja nukuinkin melkein pari tuntia. Sitten purin laukkuni ja lähdin kauppaan ostaan vettä, viiniä ja suklaata :D. Hetken päästä menin Heikkiä vastaan lähimmälle metropysäkille ja loppuilta menikin kaupunkia tutkiessa ja illallista syödessä.

Torstai 15.1.
Nukuttiin univelkoja pois ja kömmittiin puolen päivän aikaan ylös. Mentiin aamupalalle hyvännäköseen paikkaan, josta myöhemmin luettiinkin että se on kaupungin toisiksi paras aamupalamesta. Siä oli tarjolla hyviä leipiä, croissantia, kahvia ja superhyvää appelsiinimehua. Syömisen jälkeen löydettiin tiemme jollekin ostarille jossa pyörittiin hetken aikaa. Oltiin just lähössä pois, kun alko sataan joten mentiin kahville ootteleen sateen loppumista. Se olikin pitkä sade ja piti käydä sateenvarjo ostamassa, jotta päästiin kuivana liikkuun eteenpäin. Meni suunnitelmat vähän plörinäks, kun ei viittitty sateella lähtee nähtävyyksiä katteleen. Hetken aikaa seilattiin paikallamme ja meinattiin jo lähtee metroajelulle, mutta sit mentiinkin hotellille miettiin jatkosuunnitelmaa. Ostettiin metroasemalta pikkukärrystä paikallista herkkua, pasteis de belemiä.

Hengähdettiin jonkun aikaa hotellilla, ja illalla lähdettiin ettiin hyvää ruokapaikkaa. Löydettiin kerrostalojen sisäpihalta pari kivannäköstä ravintolaa, ja mentiin toiseen syömään hampparit. Otettiin viä jälkkäriks juustokakkua, joka tarjoiltiin söpöstä purnukasta. Siä oli vaan muutama meidän lisäks syömässä, ja paikka menikin kiinni heti kun lähettiin pois.

Perjantai 16.1.
Herättiin aika aikasin, kun oli luvattu nätimpää keliä kun eilen. Lähdettiin seikkaileen vanhaan kaupunkiin määränpäänä linna, jota oltiin ihailtu alakaupungista edellisenä päivänä. Lissabon on jännä kaupunki, kun korkeuserot on niin valtavat. Meidän hotelli sijaitsee ihan keskustassa, joka on aikalailla merenpinnan korkeudella, mutta heti kun kävellään vähän länteen tai itään, niin vastaan tulee ylämäkiä ja rappusia silmien kantamattomiin. Tää linna oli just jossain ylimmällä kukkulalla, joten sinne kävely kävi ihan urheilusta. Matkanvarrella oli ihania pikkukatuja ja taloja. Kun päästiin linnan porteille, niin tajuttiin että sinne maksais 8 euroo sisään ja se alko oleen vähän kipurajalla että viittiikö maksaa. Lähettiin sitten käveleen toiseen suuntaan, jos vaikka löydettäis joku toinen paikka, josta olis yhtä hyvät näköalat. Käppäiltiin pitkin pikkukatuja ja ihasteltiin värikkäitä taloja. Mää niin tykkään kaikista pirtsakoista ja vanhoista rakennuksista, ja kaikkein söpöin oli, kun tuolla kujilla oli mini-ovia taloissa, just joillekin muakin lyhyimmille tyypeille :D 

Hetken päästä alko sataan, ja mentiin sateensuojaan viereiseen ruokapaikkaan oluelle ja syömään. Tilasin jotain kalaa, mutta en vieläkään tiedä mitä kalaa se oli. Hyvää oli kuitenkin. Paikalta oli ihanat näkymät joelle ja vastarannalle, ja oli hauska seurata sateen kulkua ja hetken päästä aurinko alkokin taas paistaan. Hetken päästä lähdettiin käveleen kohti keskustaa ja matkalla käytiin vielä komeessa katedraalissa ja ostettiin pienet matkamuistot kotiin vietäväks. Mentiin jälkkärijätskille&lätylle hyvännäköseen paikkaan, ja annokset olikin vähän isommat kun luultiin, enkä sitten ihan kaikkee jaksanut syödä. Pari tuntia huilattiin hotellilla, ja sit käytiin hakeen vielä iltapalaks sushia lähipaikasta ja vähän viiniä ja olutta kyytipojaks. Sushia vois kyllä syödä aina.

Lauantai 17.1.
Heräiltiin puolen päivän maissa ja mentiin aamupala-sämpylälle lähikahvilaan. Otin vahingossa espresson, mutta ainakin heräs kunnolla :D Lähettiin käveleen toiseen suuntaan, missä ei oltu vielä käyty ollenkaan. Oltiin suunniteltu, että käydään Belemin tornilla, joka oli reilun kuuden kilsan päästä keskustasta. Matkalla löydettiin kauppahalli, joka oli ihan täynnä erilaisia ruokapaikkoja. Otettiin smoothiet välipalaks, ja sit suunnattiin kohti junaa, jolla pääsis sinne Belemiin. Belemin kaupunginosassa suunnattiin ekana melkein parisataa vuotta vanhaan leipomoon, josta sai super herkullisia kuuluisia Belemin leivoksia.

Matkalla tornille nähtiin joku iso palatsi ja toinen torni, jonka huipulle päästiin katteleen. Sieltä oli aika mahtavat näkymät kaupunkiin ja joelle ja toiselle puolelle jokee. Just kun oltiin kävelemässä kohti tornia, alko sataan. Ja tietenkään meillä ei ollut sateenvarjoo mukana, kun joku oli sen pöllinyt aamulla hotellin eteisestä. Tornin ovet meni just kiinni, kun päästiin sinne, joten ei päästy sisälle katteleen. Mentiin sateensuojaan hetkeks miettiin mitä tehdään, ja sit otettiin taksi takas hotellin suuntaan. Käveltiin hotellille kauheessa kaatosateessa, ja jäätin sinne hetkeks keräileen akkuja. Illalla lähdettiin vielä vikan illan kunniaks ettiin ruokapaikkaa kauheessa kaatosateessa, mutta nyt joku oli onneks palauttanut meidän hienon sateenvarjon takasin! Söin jo pari päivää himoitsemaani sienirisottoo, eikä se pettänyt taaskaan. 

Sunnuntai 18.1.

Päivät menee kyllä aina ihan liian nopeesti. Heräiltiin kymmenen aikoihin ja alettiin pakkaileen lähtöö varten. Vähän aamupalaa nassuun ja sit otettiin suunta kohti lentokenttää. Olin aika ylpee itestäni, kun kerrankin pystyin oleen vollottamatta jäähyväisten aikana. Mulla oli kentällä reilu tunti aikaa, ja aattelin käyttää sen tehokkaasti kokeisiin lukemiseen, mutta sen sijaan kirjottelinkin blogiin :D Koko päivä meni matkustaessa, vaihdoin konetta Madridissa ja siitä lensin Barcelonaan ja bussilla ja junalla kotiin. Olin ihan poikki kun pääsin kotiin, ja menin melkein suoriltaan nukkuun.

Home sweet Barcelona