Neljätoista

Vietin viime viikon Suomessa, ja se herätteli taas niin ison ikävän, että olis tehnyt mieli jäädä sinne. Kauheen ristiriitasia fiiliksiä, kun haluais olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Tulin eilen illalla Barcelonaan, mutta olis kyllä niiiin tehnyt mieli jäädä Suomeen rakkaiden luo. Ristiriitasta on, että heti kun astuin ulos bussista Placa Catalunyalla, hymy yletty korvasta korvaan, ja tiesin olevani toisessa kodissani.

Kävin viikon aikana läpi jos jonkinmoisen vuoristoradallisen eri tunteita. Heti ekoina öinä mietin, että mihin oikein kuulun, kun ei mulla oo kotia. On monta paikkaa mihin mennä, mutta mikä on se mihin mää kuulun. Mietinnät sai vielä vähän uusia käänteitä, kun kuvioihin tuli uus mahdollinen paikka asua Suomeen paluun jälkeen.

Päällimmäisenä oli tosi epätodellinen fiilis. Kun makasin sängylläni äitillä, musta tuntu, että koko Barcelona-aika on ollut vaan unta, ja en oo ikinä siellä ollutkaan. Ja samaan aikaan tuntu, että se on jotenkin mun vanha elämä, tai uus, ja Suomi on ihan oma lukunsa siinä tarinassa. Kun mietin lumen keskellä aurinkoo ja luin blogiani ja mietin kaikkee, mitä täällä on sattunut, tuntu niiin omituiselta ja epätodelliselta. Ja samalla kun puhuin tulevista kokeista ja muista jutuista, niin mietin että tapahtuuko ne oikeesti vai ei...

Että kyllä tää joululoma sekotti päätä aika hyvin, vaikka olikin niin ihana. Ehkä sitä taas jossain kohtaa tajuaa, missä päin maailmaa tällä hetkellä on!


Perjantai 19.12.
Nukuin yllättävän sikeesti, ja viiden tunnin unien jälkeen heräsin 5.50. Silmät oli aika ristissä, mutta kiskoin itteni sängystä ylös. Sain onnekseni kaikki tavarat mahtuun laukkuihin, mutta käsilaukku ei sitten mennyt kiinni asti. Olin vähän myöhässä aikataulusta niin en viittinyt alkaa enää säätää tavaraa laukusta toiseen. Aamupalakin jäi syömättä, mutta onneks Annica oli eilen tuonut kaupasta M&M suklaapähkinäkarkkeja niin mussutin niitä pahimpaan heikotukseen junamatkalla. Myöhästyin puolella minuutilla mun tavote-junasta, mut onneks seuraava meni 10 minuutin päästä niin menin sillä.

Barcelonassa oli pakko toivottaa ääneen hyvät joulut kaupungille :D sit kiiruhdin kohti Aerobussia, joka veis suoraan terminaali 1:een. Bussissa tuli vähän tippa linssiin, kun kattelin ihanaa kaupunkia matkan ajan ja mietiskelin menneitä ja tulevaa.

Lentokentälle tultuani olin eka vähän hukassa, mutta sit tajusin systeemin ja löysin finnairin matkalaukkupisteelle. Turvatarkastuksessa piti vähän sählätä kun mua pyydettiin riisuun takki ja kengät ja olin taas vähän hidas tajuaan mitä mulle huudellaan espanjaks. Kiertelin hetken kentällä ja menin kahvilaan ostaan aamupalasämpylän, kahvin ja veden. Sit kohta pääsikin jo koneeseen ja löysin paikkani. Barcelonasta kun lähdin, oli 15 astetta ja aurinko paisto kirkkaalta taivaalta.

Lento meni hyvin, vaikka se lähti vähän myöhässä. Mulla oli puhelimen akku ihan loppumassa, niin istuskelin koko neljä tuntia tekemättä mitään. Otin kuitenkin parit torkut ja nukuin varmaan pari tuntia yhteensä. Kentällä sain laukkuni ja menin syömään Picniciin. Oli ihan outoo tilata suomeks :D mietin mielessäni jo cafe con lechee mutta sit tajusin että kassatyttö puhukin suomee eikä espanjaa. Hetken aikaa istuskelin kentällä, kunnes lähdin pihalle ettiin oikeeta bussipysäkkiä. Oli jännä astua ekan kerran ulos. Alkufiilis oli ihanan viilee ja raikas, mut hetken päästä tajusin että ulkona onkin aika kylmä ja piti laittaa takki kiinni ja kaivaa pipo laukusta. Bussia odotellessa tärisinkin ihan täysiä ja olin aika onnellinen kun pääsin bussiin. En saanut kuitenkaan vaihdettua mun lentolippua bussilippuun, vaikka mulle niin luvattiin. Ostin sit opiskelijalipun ja matkalla soitin Finnairille, josta pyydettiin anteeks virhettä ja sanottiin et saan rahani takasin.

Bussissa matkalla Tampereelle kuuntelin musiikkia. Oli aika haikeet mutta samalla onnelliset fiilikset. Tampereelle päästyä tuli ihana fiilis, mukava olla kotona. :) aattelin, että oon varmaan aika väsynyt kun tuun, mutta yllättävän hyvin sitä piristy. Kierreltiin keskustassa ja käytiin syömässä ja leffassa kattomassa Hobitti. Oli ihana nähdä Tamperetta. Ja ihan hassua kun ymmärsi kaiken mitä ympärillä puhutaan. :D

Lauantai 20.12.

Taisin olla vähän väsynyt, kun heräsin vasta kahdelta. Käytiin syömässä malesialaisessa ravintolassa. Oli hurjan hyvää, varmasti käyn uudestaankin! Olin sopinu treffit Erikan kanssa joten kävelin Keskustorille. Hymyilin koko matkan :) Nähtiin Erikan kanssa Keskustorilla ja mentiin Kaffilaan kahville. Otettiin viä kylkiäiseks glögijuustokakkua, oli hyvää! Oli ihana nähdä pitkästä aikaa ja jutella kuulumiset ja juorut ♥

Kasin maissa lähdin Hannalle bussilla. Se oli tullut Jonen kanssa pihalle mua vastaan ja keinuttiin siinä hetken aikaa. Oli mukava ilta, muutama tunti istuskeltiin ja pelailtiin legopeliä. Outikin tuli ja toi ihanan Otto-koiran mukanaan ja siitä olikin paljon iloo koko illaks. Jone oli ihan innoissaan ja teki temppuja sen kanssa. Sovittiin heti, että nähdään vielä seuraavana pauantaina paremmalla aikaa, joten ei tarvinnut siinä vielä hyvästellä.

Sunnuntai 21.12.

Heräilin kymmenen jälkeen ja äiti tuli mut ja mun kantamukset noutaan, kun lähdettiin mummulle. Tippa tuli linssiin, kun nähtiin ja halattiin pitkästä aikaa ♥

Mentiin mummulle kahville ja toivotteleen hyvät joulut. Siitä sit äitille Teiskoon joulun viettoon. Illalla vielä leikittiin tonttuja ja paketoitiin paketteja. Pääsin pitkästä aikaa saunaan ja ai että kun teki hyvää! Otin kunnon löylyt ja hinkkasin ihoni ihan punaseks vampulla. Lähti varmaan kilo tavaraa ihon pinnalta.

Talvi tuli ♥ 

Maanantai 22.12.

Käytiin aamulla äitin kanssa hakeen kuusi mettästä. Se olikin vähän isompi yksilö, mutta saatiin joten kuten kannettua se ja pienen operoinnin jälkeen se mahtu jopa ovesta sisään. 

Menin päivällä kaupungille kierteleen kauppoja ja kolmelta mentiin kahville lukiokavereiden kanssa. Oli ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa, kun viime näkemisestä oli jo niiin kauan. Miiaa toki näin Barcelonassa, ja olikin niin outoo nähdä sitä täällä Suomessa! Sieltä tuli heti pari poskipusua ♡ Kaupungista menin suoraan Cittarille auttaan äitiä ostosten kanssa. 

Tiistai 23.12.

Koristeltiin kuusi päivällä ja illalla mentiin muoria moikkaan Kämmenniemeen. Kinkku oli paistunut uunissa päivän aikana ja saatiin hyvät iltapalaleivät kinkulla. Hanna tuli kans muorille yllärinä ja siitä suoraan äitille yöks. Illalla vielä paketoitiin vähän lahjoja.

Keskiviikko 24.12.

Aamulla heräiltiin ja saatiin äitin tekemää superhyvää riisipuuroo. Päivällä touhuiltiin ja syötiin suklaata ja muita herkkuja. Neljän aikaan saatiin masut täyteen jouluruokaa, ja olis tehnytt mieli ottaa lisää ja lisää, oli niin hyvää. Ähkyssä ja onnellisena alettiin valmistautuun pukin tuloon, ja tänä vuonna meille tulikin joulumuori, kun pukki oli varmaan eksynyt matkalla. Lapset oli koko päivän puhunut, että olispa jo ilta ja koska se pukki oikein tulee. Ilmeet olikin hyvät, kun ovesta ei tullutkaan tavallista joulupukkia. Muori jako lahjat ja kaikki alko innoissaan availeen lahjoja. Määkin olin ollut vähän kiltti, kun sain suklaata ja salmiakkia, villasukat ja ihanat pörrötossut. Olin jo ennen joulua ostanut itelleni takin lahjaks äitiltä ja siskolta ja olihan se paras joululahja kun tänne pääsi tuleen ♥

Illalla mentiin vielä saunaan ja rauhotuttiin takkahuoneessa. Äiti taiko meille Irish coffeet mutta se oli vähän liian tuhtia osalle :D

Torstai 25.12.

Joulupäivänä kaikki kömpi silmät ristissä koloistaan ja syötiin heti päiväruoka. Päivä meni makoillessa ja syödessä herkkuja. Hanna ja Mikko lähti Jonen kanssa kotiin, mutta mää jäin viä viettään joulua äitille. Tytöt oli saanu paljon lahjoja ja mää innostuin leikkiin lego friendseillä tyttöjen kanssa.

Perjantai 26.12.

Tapaninpäivänä mentiin pienelle päiväkävelylle äitin ja tyttöjen kanssa, kun oli niin ihanan aurinkoinen pakkaskeli. Puettiin lämpöset vaatteet päälle ja lähdettiin köpötteleen. Oli aivan ihana kävellä kun oltiin oltu jo monta päivää sisätiloissa ja vaan istuskeltu ja makoiltu. Antaa kuvien puhua puolestaan :)

Lenkin jälkeen syötiin ja tein koulujuttuja muutaman tunnin.

Lauantai 27.12.

Lauantaina pakkailin ja tein viä hetken talousprojektia, joka saatiin sit vihdoista viimein valmiiks mun ryhmän kanssa. On kyllä ilkee opettaja, kun antaa tommosia projekteja tehväväks joululomalle!

Ranskalaiset maistu hyvälle kolmen päivän jouluruokien syönnin jälkeen! Äiti lähti illalla heittään mut bussille ja huristelin siitä sit kaupunkiin. Oli mukavaa päästä ihmisten ilmoille monen päivän mökkihöperöitymisen jälkeen :D Käytiin parilla siiderillä ja oluella ja parin tunnin päästä lähdin Hannalle, jossa tytöt jo ootteli. Pelailtiin Aliasta tyttöporukalla ja juotiin glögiä ja siideriä :) Oli mukavan rento ilta <3

Sunnuntai 28.12.

Olin sopinut sunnuntaille muutamat treffit kavereiden kanssa, mutta se ei sit mennytkään ihan suunnitelmien mukaan, kun heräsin vasta yhden aikaan. Sain itteni kolmen jälkeen pihalle ja mentiin Miian kanssa syömään ja kahville. Yllättäen tuli höpöteltyä muun muassa Barcelonasta ja suunniteltiin, ettei suunnitella mitään erityistä sille ajalle, kun Miia tulee takas Barcelonaan, mennään ja tehdään vaan just sitä mitä millonkin huvittaa! :)

Samalla hetkellä kun Miia hyppäs bussiin, näin Veeran kävelevän mua kohti. Halattiin ja mentiin heti ettiin lämpöstä kuppilaa. Cafe Europasta tuli näköjään mun viikon kantapaikka, kun tää oli jo kolmas kerta kyseisessä paikassa :D Oli niin ihana nähdä pitkästä aikaa ja jakaa kuulumisia <3 Veeran lähdettyä lähdin vielä Semaan yhdelle. Olin vähän yllättynyt miten vähän itkustelin vikana iltana. Tietysti oli kauheen haikee olo, kun nyt olisin tietysti halunnut jäädä Suomeen ihanien ihmisten luokse... 

Maanantai 29.12.

Kello oli soittamassa kymmeneltä, ja sain kammettua itteni suihkuun. Valmistauduin ja tein vikat pakkailut, mutta sitten kömminkin takas sänkyyn, kun näytti siltä että mulla olikin vielä vähän ylimäärästä aikaa. Nukahdin vahingossa, ja sittenhän tulikin jo vähän kiire :D Aamupala jäi välistä, kun äiti soitti että se olis nyt tulossa hakeen mua. Taas oli hyvästelyjen aika. Luulis, että alan jo tottuun niihin, kun niin usein sitä joutuu nykyään tekeen, mutta ei, aina se tuntuu yhtä pahalta.

Ajettiin äitin ja pikkulikkojen kanssa Pirkkalan kentälle, ja sain saattojoukon ihan sisälle asti. Olin kuullut, että Pirkkalan kenttä on tosi pieni, mutta sehän olikin sitten viä pienempi kun mitä olin kuvitellut :D Siinä oli sit reilusti aikaa istuskella ennen koneen lähtöö. Oli kauheen haikeeta, vaikka tiesinkin että ei oo kun reilu kuukausi enää, niin tuun jo takasin. Loma Suomessa teki kyllä hyvää, vaikka nyt onkin viä vähän enemmän hämmentynyt ja sekanen olo, ja viä enemmän mietittävää. Halailtiin monta kertaa äitin ja tyttöjen kanssa, ja ne jäi vielä heiluttaan mulle, kun hipsin portista odotteleen konetta. Äiti ja tytöt jäi vielä kentän reunalle katteleen, jos sattuis näkeen lentokoneen, ja sieltähän se tulikin jonkun ajan päästä. 

Kone oli sekin tosi pieni, tietenkin kun matka on vaan Tampere-Helsinki. Pääsin ikkunapaikalle, ja sieltä olikin aika kivat näkymät koko matkan ajan. Koneen noustessa alko vähän jännittää, kun se piti niin kovaa meteliä ja tärinää. Ilmeisesti noissa pienissä koneissa ei oo niin hyvät äänieristeet :D Lento oli hetkessä ohi, olin just saanut rennon asennon kun kuulutettiin jo, että nyt alotetaan laskeutuminen. Oli aika huvittavaa, kun äiti laitto myöhemmin viestiä että ne oli just sillon vasta Sorilassa matkalla kotiin, kun mää olin jo Helsingissä :D Maisemat oli koko ajan aika samanlaisia, puita, metsää, ja lunta.

Odottelin Helsinki-Vantaalla pari tuntia ennen seuraavan koneen lähtöö. Kävin syömässä hyvän leivän ja kahvin ja latailin samalla puhelintani. Sit lähdin vähän kierteleen kentälle, ja löysin tieni kirjakauppaan. Ostin Khaled Hosseinin uusimman, Ja vuoret kaikuvat -kirjan matkalukemiseks. Ajattelin mennä sitä lukeen, kun oli vielä alle tunti aikaa, mutta sitten kirjottelinkin blogia sen ajan. 

Lento suju oikein mukavasti, mun paikka piti olla käytävän vieressä, mutta sitten mun aasialaiset vierustoverit haluskin istua lähempänä käytävää, niin pääsin ikkunan viereen. Vähän häiritsi, kun istuin tosiaan ihan vikassa penkissä ja vessan vieressä, niin siinä ramppas koko ajan ihmisiä ja ovee paiskottiin ja vessaa vedettiin kovaäänisesti :D Kulutin nelituntisen matkan nukkumalla ja lukemalla. Nää kiinalaiset oli ihania, kun ne kyseli pari kertaa että pitäiskö mun päästä vessaan ja aina kun tarjoiluvaunu meni ohi, ne käänty muhun päin, että haluanko jotain. 

Suomessa oli melkein -20 astetta kun lähdin, ja Barcelonassa +8 kun tulin. Hyppäsin kentältä Aerobussiin ja ajeltiin Placa Catalunyalle. Hetken aikaa fiilistelin onnellisena ja käppäilin takki auki, mutta sitten tajusin että kylmähän sielläkin oli. En pysty ymmärtään, miten +8 voi tuntua niin kylmältä, teki mieli kaivaa pipo ja hanskat laukusta, mutta en sit kaivanut. Kai se on toi merituuli, joka tuo sen kylmyyden ja kun on niin kuiva ilma. Olin suunnitellut, että käyn vaan nopeesti syömässä jotain ja lähden sit kohti Terrassan kotia, mutta en sit löytänytkään mitään kivaa ruokapaikaa ja päädyin vaan käveleen ympäri vanhaa kaupunkia ja fiilistelin kaikkia tuttuja paikkoja. Kävelin varmaan melkein tunnin ympyrää, kunnes aloin oleen niin poikki ja nälkänen että alko ihan kiukuttaan. Jossain vaiheessa huomasin olevani jossain tosi epämääräsillä pikkukaduilla, ja kaikki ihmiset oli kadonnut yhtäkkiä johonkin. En kuitenkaan antanut sen häiritä, vaan jatkoin vaan kävelyä ja pian jo huomasinkin olevani tutulla kadulla ihmisten ympäröimänä. 

Löysin tieni Pans&Companyyn, joka on siis tää paikallinen mäkkäri. Tarkotus oli kyllä mennä vähän laadukkaampaan paikkaan ja syödä jotain kevyttä, mutta sit jänistin kun kaikki kunnon paikat oli ihan täynnä enkä halunnut mennä yksin semmoseen paikkaan syömään :D Söin kanasämpylän ja ranskalaisia, ja sen jälkeen lähdin koti juna-asemaa. Ehdin just ja just junaan ennen kun se lähti! Junassa tekstailin kaverin kanssa ja kuuntelin musiikkia. Oli ihana kävellä kotiin tuttuja katuja Terrassassa. Olin varautunut, että mun kämppä olis ihan jäässä kun sinne pääsisin, kun olin sammuttanut patterit ennen lähtööni. Yllätyinkin, kun siellä oli ihan siedettävän viileä, ilmeisesti oli aurinko paistanut paljon viikon aikana ja lämmittänyt mun luukkuni. Vaihdoin kuitenkin heti lämpöstä päälle ja joululahja-tossuni jalkaan ja käperryin peiton alle. Uni tulikin aika pian, kun olin niin poikki!

Pikku ylläri löyty tossujen sisältä :D

Tiistai 30.12.

Aamulla heräsin ysiltä outoon valoilmiöön, joka loisti makkarin oven raosta. Olin kuintenkin vielä niin väsynyt että jatkoin uniani muutaman tunnin. Puolen päivän aikaan nousin ylös ja oli aika hassu fiilis kun avasin verhot! Viikon pimeyden jälkeen aurinko porottaa korkeelta sinistä taivasta vasten <3 Mun jääkaappi oli ihan tyhjä, mutta yks tomaatti oli säilynyt hengissä ja pakkasesta löysin ruisleipää. Mitä muuta sitä kaipaa! Purin päivällä matkalaukkuni ja pesin pyykkiä. Tuli heti karu paluu täkäläiseen arkeen, kun vedet oli katkastu klo 10-14, mutta eihän ne toiminut ton kahden jälkeenkään... Ilmeisesti ne koitti korjata lämminvesiputkia, kun ne ei oo oikein toiminut, mutta ei ne saanut niitä vieläkään toimiin ja illalla tuli ihan haaleeta vettä. Ja huomenna pitäis käydä suihkussa :D 

Lähdin käveleen kaupungille. Menin puiston halki ja siitä johkin pikkukujille. Kävelin ihan huomaamattani aika pitkään. ja jossain vaiheessa havahduin, että mihkähän oon menossa. Koitin löytää tieni keskustaan, mutta oli vähän vaikeuksia, kun joka puolella näytti ihan samalta ja tien nimet kuulosti ihan oudoilta :D Onneks sit tunnin kävelyn jälkeen löysin tutulle kadulle ja lähdin kohti keskustaa. Kävin lataan prepaid-liittymäni ja sit kävelin keskustan halki ruokakauppaan. Ostin kaapit täyteen ruokaa, ja kotiin tultuani aloin kokkaileen kalaa. Avasin viinipullon ja join sen illan aikana (todellakin paluu arkeen :D). Kirjottelin koko illan blogia ja lueskelin ja kuuntelin musiikkia.

Kolmetoista

Vähän poikkeuksellisesti alotan tän päivän höpinöistä, ja sen jälkeen jatkuukin normaalissa järjestyksessä ;)

Torstai 18.12.
Mentiin aamulla koululle, ja henkilöstöjohtamisen opettaja kerto meille, että ekalla tunnilla on viä muutama esitys ja vasta tokalla tunnilla pidetään koe. Saatiin sitten vähän lisäaikaa kokeeseen lukemiseen. Koe oli samanlainen kun viimekskin, 30 lausetta joista piti sanoo onko ne oikein vai väärin, ja jos oli väärin, piti korjata se oikeeks. Oli taas niin yksityiskohtasta sanastoo, että en osaa yhtään sanoo miten meni, mutta jäi kyllä ihan hyvä fiilis. Koulun jälkeen tultiin mun asuntolalle tekeen Annican ja Ericin kanssa talouden projektityötä, ja saatiin aika paljon tehtyä! Neljä tuntia siinä meni, ja oli jopa ihan hauskaa välillä, varmaan kun kaikki oli niin väsyneitä ja juttujen taso oli jotain aika alhasta :D seiskan aikaan Eric lähti kotiin ja tultiin Annican kanssa mun kämpille, kun oltiin sovittu et juodaan viä lasit viiniä illalla ennen mun lähtöö.

Annica kävi kaupasta hakeen ruokaa ja vähän viiniä, ja syötiin yhdessä pieni illallinen. Syömisen jälkeen aloin pakkaileen viimeset tavarat, ja oli kyllä niin mukavaa kun oli vähän seuraa :) Annican kanssa on kyllä aina niin lepposaa. Om du läser detta, vill jag säga att du är verkligen viktigt för mig! ;) <3

Jos olisin ollut täällä yksin koko illan, olisin varmasti vaan sinkoillu paikasta toiseen ihan hermona. Oon ollu koko päivän aika tärinöissä, kun vähän varmaan jännittää ja hermostuttaa seuraava päivä. Fiilikset on jotain niin outoja tällä hetkellä. Heti kun Annica lähti kotiin, purskahdin itkuun ja oli vaan niiin absurdi olo ettei mitään järkee. Huomenna tähän aikaan oon Tampereella! Ei kyllä yhtään oo pää mukana menossa. Eikä mua jännitä edes lento, vaikka se onkin mun elämäni toka lento ja vielä yksin. Mutta se, kun astun Suomen kamaralle. Nyt kun koitan kuvitella sitä, niin en oikeestaan osaa yhtään kuvitella mitä se tulee oleen. Ja hassuinta on se, että tuun sinne vaan 11 päiväks ja sitten heti takasin. Äh, kauheen vaikee pukee ajatuksia sanoiks.

Nyt parina viime viikkona on ollut aika vahvasti semmosia fiiliksiä, että tekis niin mieli jäädä sinne heti kun sinne kerran tuun. Uus vuosi ja uudet kujeet. Vois jatkaa koulua ja muuttaa jne. Oon ihan varma, että mua lievästi sanottuna surettaa tulla tänne takasin. Sitten kun tuun tänne takasin, mulla on muutama tentti ja kuukausi täällä aikaa, luultavasti pieni reissu johkin muille maille. Sitten kun pitäs lähtee takas Suomeen helmikuussa, niin taas tulee samat kamalat fiilikset, että nyt en halua lähtee täältä pois. Varsinkin kun vietän viimesen viikkoni Miian kanssa luultavasti muistellen aika vahvasti viime syksyä ja ehkä keräten myös uusia kokemuksia.

Ja miks hitossa mää edes mietin tämmösiä? Eikö nykypäivänä pitäs elää vaan hetkessä ja nauttia kaikesta, mikä tällä hetkellä sua ympäröi. Turha sitä on murehtia mistään, tai varsinkaan piirrellä piruja seinälle. Kun niitä piirtelee tarpeeks, ne toteutuu ihan varmasti, tai sitten ne jättää ihan kiusallaan toteutumatta.

Joo. On aika sekavat fiilikset tällä hetkellä, ja nukkuun pitäis mennä. Toivottavasti toi viini tainnuttaa mut kohta, että saisin ees vähän nukuttua. Huomenna heräilen kuuden aikaan ja lähden kohti Barcelonan lentokenttää. 10.15 lähtee lento, ja Tampereella oon seiskan aikaan. Huh.

Maanantai 1.12.

Masentelin aamulla, että miksen ollut huomannut ostaa itelleni joulukalenteria mut sit tajusin, etten oo omistanut semmosta moneen vuoteen joten ehkä pärjään tänkin joulun ilman. Kävin vähän puoliteholla koko päivän. Enkun tunnit meni multa ihan ohi, mutta illalla koitin vähän tsempata ja luin seuraavan päivän kokeeseen parin kappaleen verran ja viimesestä kappaleesta kävin vaan PP-slidet läpi.

Tiistai 2.12.

Meidän Information systemsin opettaja oli aamulla hirveen vihasella tuulella. Meidän oli tarkotus käydä uutta kappaletta ekalla tunnilla läpi ja tehdä jälkimmäisellä tunnilla tentti, mutta sitten kun luokkaan ei ollut eksynyt kun kourallinen oppilaita niin opettaja sanokin, että pidetään koe heti. Kaikki oli siis kertailemassa kokeisiin jossain muualla. Moni sitten ihan viime tingassa juoksi ovesta sisään, kun ilmeisesti kaverit oli kertonut että koe pidetään heti. Osa tuli yli 20 minuuttia myöhässä ja siinä kohtaa opettajalla kilahti ja se ei päästänyt niitä enää sisään, vaan ne joutu jäämään oottaan oven taakse. Kokeen päätyttyä ope meinas eka antaa uuden mahdollisuuden niille myöhästyneille, että sais tehdä kokeen tuntien jälkeen, mutta sitten se yhtäkkiä päättikin että eihän se olis yhtään reilua muita kohtaan, joten ne sitten feidattiin kokonaan.

Tentti oli yllättävän helppo lukemisen määrään ja laatuun nähden ja osasin jopa vastata kaikkiin kysymyksiin, tosin aika haratalla varmuudella. Tunnin jälkeen oli pieni tauko ja tein siinä vähän espanjan läksyjä. Espanjan tunnilla oli hauska arvuutteluleikki, koska pitäähän opiskelun ohessa vähän leikkiäkin. Jokainen oli kirjottanut tuntomerkkejä ja ominaisuuksia joistain julkkiksista espanjaks, ja luokassa luettiin niitä ja muut koitti arvailla. Siä oli muun muassa Hermione, Michael Jackson, Johnny Depp...

Tunnin jälkeen alkokin aika mielenkiintoset hetket. Bussia odotellessa tajuttiin, että oltiin seisty siinä jo 15 minuuttia, eikä bussia vieläkään näy. No seistiin vielä varmuuden vuoks toiset 15 minuuttia, koska se on ennenkin tullut myöhässä. Mää olin ihan syväjäässä nahkatakkini kanssa ja jossain kohtaa rukoilin että haluan mennä sisälle lämmitteleen. Käytiin sitten kysymässä vahtimestarilta, että mikä vikana, ja ilmeisesti se meidän bussi oli hajonnut matkalla. Siä tuli kuitenkin ohje että kohta pitäis tulla toinen bussi, joten mentiin sitä odotteleen.

Alko olla jo vähän kiire, kun meidän kaks luokkalaista oli lähdössä Puolaan, ja piti ehtiä lentokentälle muutaman tunnin päästä. Aikamme odoteltiin, mutta bussia ei näkynyt. Sit vahtimestari juoksee siihen meijän luokse ja sanoo että saadaan kyyti yhdeltä opettajalta! Oltiin ihan onnemme kukkuloilla! Samaan aikaan kun lähdettiin koulun pihasta, bussi kaarto pihaan. Mut päästiin sitten tän opettajan kyydillä loppuun asti joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Kotiin päästyäni puin tyyliin kaikki villapaitani päälleni ja menin peiton alle lämmitteleen ja elvyttään jäätyneitä jäseniäni...

Koulun parvekkeen näkymät!

Keskiviikko 3.12.
Heräsin 6.45 ja lähdin puol kasin aikaan käppäileen kohti poliisiasemaa tarkotuksena käydä koittaan taas onneensa NIE:n eli henkilökortin hankinnassa. Jonotettiin Annican kanssa ulko-ovilla joku puoli tuntia, kunnes vihdoin poliisisetä tuli ja jako meille jonottajille vuoronumerot. En vieläkään voi käsittää tätä systeemiä, että pitää tulla aamulla jonottaan että saa vuoronumeron ja sitten ovet aukee vasta tunnin päästä ja voit tulla jonottaan. Mutta ei siinä, maassa maan tavalla :D Mentiin kahville ja aamupalalle, kun oli puol tuntia aikaa ennen ovien aukeemista. Sit kun tultiin takas asemalla niin päästiin melkein heti sisään.

Ei mennyt kuitenkaan ihan putkeen, kun multa puuttu paperi, jossa kerrotaan mitä mun vakuutus korvaa. Laitettiin kaikki muut paperit kuntoon, mutta lupasin saman päivän aikana kiikuttaa tän vakuutuspaperin asemalle. Lähdettiin sitten sitä hakeen mun kämpiltä ja käytiin samalla kertaa maksamassa joku 10e vero tms että saa sen NIE:n. Meinas taas tulla ongelmia, kun pankissa sanottiin että käteisellä voi maksaa laskuja ainoostaan tiistaisin ja torstaisin aamulla, ja toinen vaihtoehto oli että maksettais espanjalaisella kortilla. Ei siinä kohtaa pystynyt kun ihmetteleen näitä käytäntöjä, mutta sitten muistin että onhan se Suomessakin aikalailla kai noin.

Sanoin siinä sitten että mulla on kyllä espanjalainen pankkitili, mutta en oo sitä ikinä käyttänyt joten siellä ei oo rahaa. Vähän taas hämmästeltiin, kun tää virkailija sano että voin siinä nyt heti tallettaa käteistä rahaa tilille ja sit maksaa sen laskun! Voi siis tietysti käteistä laittaa tilille mutta maksaa ei voi suoraan, joopa joo :D Oli just 20e käteisenä joten siirrettiin ne mun tilille ja maksoin meidän verot pois.

Mentiin takas poliisiasemalle, ja yllättäen se setä alko sitten jotain kitiseen niistä mun papereista, että niissä pitäis lukee että kattaa kaikki tapaturmat ym. mutta kuulemma luki vaan että 120e asti. Ajateltiin siinä, että ei voi kyllä mitenkään pitää paikkaansa, ja sitten se hyväksy ne laput ja saatiin kun saatiinkin NIEt! Ei siinä mennytkään kun reilu kolme kuukautta niitä hankkia ja kohta meijät oltas voitu jo potkasta maasta pois :D Kotiin päästyäni katoin viä uudestaan niitä papereita, ja siinä luki ihan selvästi että kattaa kaiken......

Tossa koko hommassa meni yhteensä yli 5 tuntia, joten ei täälläkään virastoissa kiertely mitään kovin helppoo ja nopeeta oo! Mentiin vielä shoppaileen, kun en ollut vieläkään löytänyt takkia itelleni. Ostinkin yhden, mutta päätin samana iltana että ei se oo kyllä yhtään mun näkönen ja vaikka siihen eka ihastuinkin, niin joku siinä vaan mättää. Ehkä se oli toi huppu :D Ei sitä olis kehdannut päässä pitää. Mutta ilman huppua toi oli kyllä kiva!

Eskimo :D

Torstai 4.12.
Aamulla bussissa ollessani kirjottelin äitille ja Hannalla facessa viestin, jossa sanoin että jään tänne jouluks. Oli vaikee pidätellä kyyneleitä sitä kirjottaessa, se tuntu niin lopulliselta ja pahalta :( Onneks sitten saman illan aikana kuulin Annican tilanteesta ja sain taas uudestaan miettiä tilannetta, ja päätin sitten mennäkin Suomeen.

Kattelin koko illan momondosta matkoja, että mihin voisin tammikuussa mennä. En kuitenkaan ostanut viä lentoja, kun oli liikaa vaihtoehtoja. :D

Perjantai 5.12.
Nukuin paljon ja heräsin myöhään. Oltiin sovittu tälle päivälle Barcelona-shoppailuhetki Annican kanssa ja lähdin kolmen aikaan kohti juna-asemaa. Barcelonassa suunnattiin heti shoppailukadulla Portal del Angelille, ja löysin heti ekasta kaupasta, Pull&Bearista, itelleni muutaman neuleen. Loppu ajasta en sitten muuta löytänytkään. Sovitin H&M:llä takkia, mutta se oli inasen liian pieni. Koitettiin metsästää kyseistä takkia kolmesta eri liikkeestä, tuloksetta. Pyysin jopa soittaan kaikki muutkin keskustan liikkeet läpi, mutta ei ollut mun kokoo saatavilla enää mistään, nyyh.

Sit käytiin nopsaan kahvilla ja lähdettiin kohti Eixamplee, jossa mun oli tarkotus mennä kattoon yhtä asuntoo mulle ja Miialle sille ajalle, kun se tulee tänne. Olin löytänyt kämpän facebook-ryhmän kautta, ja omistaja oli siis suomalainen. Kämppä vaikutti tosi kivalta, ja se tarjoskin meille tosiaan koko kämppää, vaikka alunperin puhuttiin vaan yhdestä huoneesta. Täytyy vielä kuitenkin miettiä ja punnita vaihtoehtoja, kun tää oli vasta eka. Tapaamisen jäljeen mentiin ettiin ruokapaikkaa, ja pienen harhailun jälkeen löydettiin Taller de Tapas, josta muistin kuulleeni hyviä arvosteluja. Paikka olikin huikee ja ruoka oli suussasulavaa! Oli ihanaa jutella oikein kunnolla ja samalla syödä ja juoda hyvää viiniä. En ees muista koska ollaan viimeks käyty yhdessä syömässä! Yleensä molemmat aina kokkailee kotona, ja Annica käy usein Johanin kanssa ulkona syömässä, kun se tulee tänne tosiaan aina joka toinen viikonloppu.

Piti taas kuvailla valopuita.

Ruokailun jälkeen lähdettiin Renfe-juna-asemalle ja hypättiin junaan. Matka meni lepposasti ja oltiin syvennytty oikein kunnolla keskusteleen, kunnes Annica yhtäkkiä kysyy, että mitä jos me oltaiskin menty väärään suuntaan. Ajattelin että se vitsailee, mutta sitten hetken aikaa tuijotettiin pysäkkitaulua ja seuraava pysäkki kuulosti ihan oudolta. Sitten ruudulle ilmesty jotain ihan muuta kun Terrassa. Ensin molemmat oli ihan järkyttyneitä ja sitten revettiin vaan nauraan ihan hulluna! Hypättiin seuraavalla pysäkillä pois, koska ei haluttu enää eksyä sen enempää ja nauru vaan ylty, kun tajuttiin että oltiin meren rannalla! Siellä se meri vaan iloisesti kohisi. Jonkun aikaa mietittiin, että mitäs nyt. Käytiin jo kysymässä taksin numeroo lähellä olevalta mieheltä, mutta se sano että oottaa vaimoonsa eikä tiedä numeroo. Kerrottiin, mitä oli käynyt ja se vinkkas että mennään vielä tarkistaan, tuleeko uusia junia. Ei siinä kauaa ehditty aikatauluja tuoijotteleen, kun tajuttiin että sieltähän taitaa päivän viimenen juna puksuttaa meitä kohti! Oli aika huojentunut olo kun hypättiin junaan, olis meinaan aika kallis taksireissu saattanut tulla, kun jo pelkästään Barcelonasta maksaa 50e mennä Terrassaan ja nyt oltiin vielä paaaljon kauempana.

Naureskeltiin hyvää tuuriamme ja jatkettiin jutustelua koko matka, ja Barcelonassa vaihdettiin tällä kertaa FGC-junaan, koska ei enää uskallettu mennä Renfellä. Onneks Terrassaan menee kaks eri junaa! Alko ihan hirveesti ramaseen matkalla, olihan matka kestänyt tavallisen 40 minuutin sijaan lähes 2 tuntia. Meijän oli vielä tarkotus mennä Bauhouseen siitä suoraan, mutta sitten aikamme pähkäiltyämme päätettiin, että ei kyllä jaksa nähdä vaivaa. Kello oli siinä vaiheessa jo puol 1 yöllä, joten ei oltais siellä kauaa keretty oleen. Nukahdin samantien kun pääsin sänkyyni.

Lauantai 6.12.
Lauantaina herättyäni aloin katteleen lentolippuja Suomeen. Ne oli vähän kallistunut viime kerrasta ja kirjottelin ylös parhaat vaihtoehdot, kun oli niin monta mahdollista meno- ja tulopäivää ja muita seikkoja. Sain aikaisen ylimääräisen joululahjan äidiltä ja muorilta, kun ne makso suurimman osan mun lipusta <3 Ilman niitä en olisi koko summaa pystynyt maksaan, joten todella iso kiitos siitä! Kirjottelin koko päivän blogipostausta VoluMin blogiin, ja siihen menikin yllättävän kauan aikaa. Sain sen kuitenkin valmiiks ja lähetin Nooralle, joka julkasee sen myöhemmin. Sitten Noora sano että ne kattelee just itsenäisyyspäivän vastaanottoo ja tajusin kans että kai määkin sen täältä näkisin! Ja näkyhän se YleAreenasta. Aika jännä, että en pysty katteleen sieltä ikinä mitään sarjoja tms, mutta nyt tätä pysty :D En oo kattellu Linnanjuhlia moneen vuoteen kunnolla, mutta nyt seurasin oikein tarkkaan pitkästä aikaa.

Illalla mentiin Annican ja Behshadin kanssa Amicsiin iltaa viettään. Behshadilla oli tabletti mukana ja näytettiin toisillemme kaikkia kotimaihimme liittyviä juttuja, maisemia, ruokia... Samalla uppos muutama lasi viiniä. Tultiin vielä mun asuntolalle pelaileen biljardia, mutta olin vaihteeks ihan surkee siinä!

Sunnuntai 7.12.
Heräsin ysiltä ja oli niin kauhee päänsärky, että nappasin särkylääkkeen ja kömmin takas sänkyyn muutamaks tunniks jatkaan unia. Koitin olla ahkera, ja tein espanjan läksyt ja luin henkilöstöjohtamisen kirjaa huonolla menestyksellä.

Maanantai 8.12.
Meillä oli vapaapäivä koulusta, kun täällä vietettiin pyhäpäivää. Lueskelin henkilöstojohtamisen kirjan loppuun ja kirjotin siitä pienen analyysin. Piti lukee talousjuttuja kauheesti, mutta tohon kirja-analyysiin upposkin niin paljon aikaa, etten ehtinyt kun muutaman sivun lukee. Oli niin paljon uusia sanoja, että kirjottelin niitä samalla exceliin kun luin. Tai tuttuja sanojahan ne oli, mutta en oo ikinä tehnyt mitään talousjuttuja englanniks, niin olin aika hukassa termien kanssa. Ens maanantaihin mennessä pitäis lukee 6 kappaletta ja tehdä tehtäviä, ja nyt jo hirvittää...

Tiistai 9.12.
Saatiin tiistaina vähän lisäjännitystä päivään, kun ulkona oli ihan kauhee tuuli. IS-tunnilla ei meinattu välillä kuulla mitä opettaja puhuu, kun tuuli ujelsi ikkunoista niin kovaa! Meidän luokassa oli muutenkin ihan kauheen kylmä, tärisin vaan koko tunnin. Huomaa kyllä että täällä ei noi rakennusten eristykset oo ihan samaa tasoo kun Suomessa. Välillä kuulosti siltä, että kohta kaatuu seinät tai ikkunat päälle, kun kauhee kolina ja helinä kuulu. Jäätiin tuntien jälkeen tekeen vielä henkilöstöjohtamisen projektia kirjastoon, ja sieltä meni pari kertaa sähköt ja tietysti wifi-yhteys pätkäs samalla. Saatiin kun saatiinkin projekti valmiiks parin tunnin aikana, ja sit lähdettiin kotiin.

Kotimatkalla kuultiin, että joku oli kuollut Terrassassa jäätyään romahtuneen seinän alle, jonka tuuli oli kaatanut :( Kuulosti aluks vähän absurdilta, mutta eipä nää rakennukset tosiaan kauheen hyvässä kunnossa oo. Sit myöhemmin päivällä Annica laitto viestiä, että myös joku ruotsalainen oli kuollut Terrassassa, kun se oli menettänyt autonsa hallinnan kovan tuulen takia. Kolmen aikaan oli tullut ulkonaliikkumiskielto viranomaisilta, kun tuuli oli jotain 36 m/s siinä kohtaa. Kun kävelin kotiin, huomasin kaikkien roskisten kaatuneen, ja parvekkeilta lenteli tavaroita ja pöydät ja kaikki oli hujan hajan pihalla. Meinasin lähtee itekin lentoon, mutta onneks mulla oli kaks painavaa ruoka-kassia käsissä :D

Kotona aloin kokkaileen, ja syödessä tajusin, että mullahan olis ollut eilisen ruuan jämät vielä jääkaapissa! Kokkasin ihan liian suolasta kalaa, voisin lopettaa suolan käytön kun laitan sitä jostain syystä aina liikaa.

Tutustuin illalla meänkieleen! Annica on paljon puhunut siitä, ja oikeestaan kuulin siltä siitä ekan kerran. Sitä puhutaan Ruotsin ja Suomen raja-alueilla pohjosessa, ja se on käytännössä vahva suomen murre, johon on sekottunut paljon ruotsin kielen sanoja. Annica ja sen perhe on siis Luleåsta eli Luulajasta kotosin ja sen äiti on suomalainen. Ne on paljon puhunut suomee ja just tota meänkieltä, kun Annica oli lapsi. Olin ihan hämmentynyt, että miksen oo kuullu tämmösestäkään ennen, tai siis miksen tiedä oman maani historiasta oikein mitään... Sit aloinkin lukeen myös suomen kielen historiasta ja se olikin niin kiinnostavaa, että tais muutama tunti siinä vierähtää! Täällä on muutama kysynyt, että mistä sanat Suomi tai Finland tulee, ja enpä ollut ennen sitäkään asiaa tutkinut.

Keskiviikko 10.12.
Halusin käyttää vapaan aamun hyödyks ja mennä käveleen kaupungille. Oli ihanan aurinkoinen ilma, mutta aika tuulinen. Oli jännä kävellä kaupungilla kun kaikki näytti jotenkin ihan erilaiselta. Huomasin, että oli tullut ihan täys syksy yhdessä yössä. Edellispäivän myräkän jäljiltä oli suurin osa lehdistä tippunut puista, ja enää oli jäljellä kuivat oksat. Kaduilla oli isoja lehtikasoja, joiden seassa oli roskia ja kaikkee muuta roinaa mitä oli lennellyt ympäriinsä. Näin joidenkin parvekkeille ja terasseille, ja siellä oli kaikki pöydät ja tuolit kumollaan ja kukkaruukut levinneenä. Isoja oksia ja puolikkaita puita oli irronnut ja kaatunut, ja ilmeisesti yhdellä sillalla oltiin jouduttu vähän enemmänkin raivaan isoo mäntypuuta, kun maassa näky niin paljon katkenneita ja leikattuja oksia.

Kävin kiertelemässä muutamassa paikallisessa vaatekaupassa ettimässä ittelleni takkia, mutta ei löytynyt oikein mitään. Sit kävelin johkin kauppaan sisälle, joka näytti ihan perusliikkeeltä, mutta kun katse osu hintalappuihin, niin tajusin että oonkin jossain vähän tyyriimmässä paikassa nyt. En olis kyllä mitenkään voinut ulkoopäin aavistaa! Sit menin sivukujalle ja kävelin kivan näköseen liikkeeseen. Siä oli vähän hippityylisiä vaatteita ja ihanan muhkeita villatakkeja ja huiveja. Spottasin täydellisen mustan takin, mutta siitä ei ollut oikeeta kokoo. Hetken päästä myyjä tuli kysyyn jotain ja se meni ihan lukkoon kun kysyin englanniks pienempää kokoo takista. Ei taida usein käydä turisteja tuolla, kun se kyseli kaikki työntekijät läpi että osaako kukaan puhua englantia :D Se kiikutti muutaman takin mulle sovitettavaks ja oli ihan innoissaan auttamassa. Mun olis tehnyt mieli ihan mitä vaan ostaa sieltä että ne olis saanut hyvän mielen! Ne oli niin herttasia ja avuliaita. En kuitenkaan ostanut mitään, mutta kiittelin kovasti ja toivottelin lämpimästi hyvät päivänjatkot.

Oon täällä paljon miettinyt, että miten täällä oikein toimii toi bisnes. Tuntuu ettei just esim. noissa vaatekaupoissa ikinä käy ketään, ja silti niillä on monta työntekijää ja ne pitää liikettä auki joka päivä. Yrittäjillä on vähän eri meininki täällä kuin Suomessa. Suurin tekijä on varmasti byrokratia, täällä kun ollaan vähän höllempiä sen suhteen, eikä oo - tai jos on niin ei noudateta - mitään tiukkoja säännöksiä. Mutta onhan siinä kääntöpuolensakin, mm. harmaa talous ja korruptio rehottaa täällä niin paljon, että se on ihan arkipäivää kaikille. Koulussa myös puhuttiin tästä, kun keskusteltiin etiikasta. Kaikki espanjalaiset oli sitä mieltä, että on ihan sallittua jättää verot ilmottamatta ja maksamatta, ja toinen mikä mua ihmetytti oli, että niiden mielestä on ihan okei ottaa kunnia jonkun toisen tekemästä työstä. Se särähti aika pahasti korvaan. Mietin siinä kuitenkin pois kävellessä, että yritän tästä lähtien aina kun mahdollista käydä myös näissä pienissä paikallisissa liikkeissä tukeakseni espanjalaisia kollegojani, kun nykyään tulee ihan liikaa kierreltyä vaan noissa isoissa ketjuliikkeissä.

Ja siitähän mää suoraan kävelin Mangoon ja löysin kauan kaipaamani takin itelleni! :D

Tarpeeks happee saaneena lähdin käveleen takas kotiin päin. Oltiin sovittu treffit Annican ja Ericin kanssa mun asuntolalle, kun piti tehdä talouskurssin projektityötä. Ei me kaiheesti sit ehditty sitä tekeen, kun kukaan ei oikein osannut ja meni alkuvalmisteluihin niin kauan aikaa. Päästiin kuitenkin alkuun, joten se oli hyvä! Illalla kirjottelin vielä vähän kirja-analyysiä ja valmistauduin seuraavan päivän esitystä varten.

On vähän totuttelemista tohon väriin, 

kun mulla on yleensä aina musta takki :D

Torstai 11.12.
Meillä oli aamulla henkilöstöjohtamisen tunti, ja luvassa oli projektien esitykset. Oltiin rohkeita meidän ryhmän kanssa ja oltiin ensimmäisiä esittäjiä. Ohjeina oli että opettaja kyselis meiltä, eli ei tarvinnut mitään perinteistä esitelmää pitää. Sieltähän tulikin sitten vähän vaikeempia kysymyksiä, mihin oltiin varauduttu, ja meinattiin muutamaan otteeseen mennä lukkoon. Aina sitten kuitenkin jotain osas päätellä ja selittää.

Välillä tuntuu, että näillä ei oo täällä yhtään kunnioitusta muita kohtaan, nytkin suurin osa luokasta lähti pois melkein heti oman esityksen loputtua, ja lopussa oli enää muutama kuulija vikoille esityksille. Kauheen töykeetä, eikä opettajakaan reagoinut mitenkään! Me tietysti istuttiin siellä loppuun asti, kuten tunnolliset oppilaat aina tekee :D

Koulun jälkeen piti kauheesti lukee taloushallintoo, mutta lopulta sain vasta illalla aikaseks lukee. Se on ärsyttävän hidasta, kun pitää selvittää itelleen jokainen uus sana, koska muuten tippuu heti kärryiltä. Ja vielä ärsyttävämpää on, että englannin ja suomen kielet ei näytä oikein kohtaavan, kun sanakirjojen mukaan joillekin sanoille on ihan ristiriitaset käännökset ja samalle sanalle saattaa olla monta erilaista käännöstä.

Kevätfiilistä ilmassa, kun tuoksuu vastaleikattu nurmi :)

Perjantai 12.12.
Aamulla virkeenä hyppäsin ensimmäisenä suihkuun ja hetken päästä lähdin käveleen kaupungille tarkotuksena ostaa uus matkalaukku, joulukortteja ja käydä ruokakaupassa. Lähdinkin käveleen ihan vastakkaiseen suuntaan kun yleensä, kun en ollut siellä suunnalla ikinä käynyt. Oli niin ihanan aurinkoinen ilma, että oli pakko käyttää se hyödyksi ja naattia. Hämmästyin miten paljon sielläkin suunnalla oli kaikkia isoja ja pieniä liikkeitä, kun olin aina ajatellut että kaikki on keskustan suunnalla. Ja sielä oli myös hirveesti ihmisiä kävelemässä! Kaupunki näytti muuten aika samalta kun joka puolella, mutta huomas kyllä että ollaan vähän syrjemmässä. Mua vastaan tuli muutama pieni puisto ja yks kirkko, ja lopulta päädyin kaupungin reunalle. Tai en usko että se siihen loppuu, mutta siitä alko selvästi enemmän teollisuusalue ja siellä oli jäätävän kokosia supermarketteja ja jotain muita rakennuksia. En viittinyt jatkaa pidemmälle vaan lähdin kävelemään toista katua takasin päin. Seuraavalla tutkimusmatkalla pitää mennä etelän suuntaan, kun näin siellä jonkun tosi ison linnalta näyttävän rakennuksen, joka kohos horisontista.

Menin mun asuntolan lähellä olevaan kauppaan nimelta Merca Hong Kong, ja siellä oli kaikkee krääsää mitä ikinä tarvita saattaa. Oon kattellu sitä ikkunoiden takaa joskus ennenkin, mutta tää oli eka kerta kun menin sisään. En ollut tajunnut sen olevan niin iso mitä se oli! Jos olisin älynnyt käydä sielä jo heti kun muutin tänne, niin olisin saanut kaikki lakanat ja kipot ja kapot ostettua sieltä puoli-ilmaseks. Nyt en enää kuitenkaan viittinyt mitään muuta ostaa, kun matkalaukun ja vaa'an, joita olin tullut ettiinkin. Matkalaukkuja oli hyvä valikoima, vaikka epäilen vähän niiden laatua, ei varmaan kauaa kestä. Vaakaa hain pitkän aikaa, kunnes spottasin ne random hyllyn alahyllyiltä. Toi kauppa oli siis todellakin tupaten täynnä roinaa, ja kaikki hyllyt pursuili ja järjestys oli välillä vähän kyseenalainen. Löysin kivannäkösen vaa'an, joka makso vaan kympin. Siä olis jollut jotain vitosen vaakoja, mutta ne näytti aika leluilta. Ostettuani tavarat kövin heittään ne kotiin ja siinä sitten vähän yllätyinkin, kun avasin ton vaa'an paketin, ja kuvan nätti lasinen vaaka olikin värikäs lasten vaaka! Joku hassu kuva siinä oli ja söpöt appelsiinit ja kaikki. Hetken sitä katteltuani aloinkin kuitenkin tykkään siitä, ja onhan se nyt aika piristysruiske kylppärissä, jos otan sen Suomeen mukaan.

Lähdin vielä toiselle kierrokselle ja yritin löytää joulukortteja. Kiersin varmaan koko kaupungin kaikki kirjakaupat ja askarteluliikkeet, mutta mistään ei löytynyt joulukortteja. Yhdessä paikassa oli kortteja, mutta vaan synttäri- ym. onnitteluja. En ymmärrä, eikö nää lähettele kortteja vai onko ne vaan piilottanut ne niin hyvin. Barcelonasta oon ostanut perus turistikaupasta perus turistikortteja, mutta eihän Terrassassa mitään turistikauppoja oo kun ei täällä turistejakaan juuri ole. Täytys varmaan lähtee Barcelonasta asti hakeen kortteja, tai sitten luovutan :D

Kiertelin vielä tovin ympäri keskusta-aluetta ja löysin sieltäkin ihan uusia reittejä ja paikkoja, ja törmäsin moneen tuttuun paikkaan, jossa oon joskus käynyt. Olin yhteensä yli kolme tuntia kävelemässä, ja jalatkin alko tuntuun vähän siltä. Aloin oleen ihan poikki ja väsynyt ja lähdin kotiin ruokakaupan kautta. Kotona tein ruokaa ja istahdin koneelle.

Sit aloin jossain vaiheessa pakkaileen, ihan vaan nähdäkseni mahtuuko mun tavarat tohon pienempään laukkuun. Hyvinhän ne mahtu, kaikkia kesävaatteita mitä en enää tuu tarviin. Mutta saa nähdä miten saan sitten takasin päin tullessa kaikki tavarat mahtuun tohon, kun aattelin pari paksua neuletta ottaa ja ehkä paksumman talvitakinkin :D mutta en nyt liikaa ala roudaileen, kun ei siinä tosiaan oo kun kuukausi jäljellä kun jo takas tuun. Kovasti piti koko päivä lukee tenttiin, mutta kummasti se aika vaan meni kaikkeen muuhun!

Lauantai 13.12.
Lähdin lauantaina päivällä Barcelonaan pitkästä aikaa, kun oli tarkotus ostaa pari joululahjaa. Ittelleni löysin söpön pipon ja hanskat, pitää vähän varautua Suomen kylmyyttä vastaan! Ostin myös perus paidan, jota mulla on jo kaks eri väristä ennestään :D Täytyy hamstrata, kun ei mun lemppari vaatekauppoja oo Suomessa... Barcelonassa oli mukava joulutohina päällä ja kauhee määrä ihmisiä taas liikkeellä. Iski taas pieni ahdistus kun menin El Corte Inglesin tavarataloon ja siä oli niin kuuma ja kaikki ihmiset vaan tuuppi enkä meinannut löytää pihalle koko rakennuksesta kun se on niin sokkeloinen!

Mun piti mennä ettiin jotain kivaa joulutoria, mutta en yhtään tiennyt että missä vois olla enkä sitten löytänyt yhtään. Terrassassa on nyt viikon ollut yks joulutori keskellä kylää, mutta se on aika pieni. Sen ohi on aina ihana kävellä, kun siellä on myynnissä joulukuusia ja isoja joulutähti-kukkasia. Meinasin ostaa kotiin semmosen, mutta ehkä se on vähän liikaa. Kojuissa näytti olevan vaan semmosia pikkusia figuurihahmoja kaikki kojut täynnä, se on aika iso juttu täällä! Meinasin purskauttaa vedet suustani tietokoneen päälle, kun luin mikä näiden housut kintuissa olevien pikku-ukkojen historia ja merkitys on :D Täältä voitte käydä lukemassa lisää Caganerista ja Caga Tiosta!

Kävin vielä kahvilla ja paninilla ennen kotiin lähtöö, kun tuli niin nälkä. Sit lähdin kohti junaa ja kotona loppuillan yritin lukee, mutta lopulta sain luettua vaan muutaman sivun.

Sunnuntai 14.12.
Päätin ahkeroida sunnuntain ja laitoin kellon kasilta soittaan, ja lopulta heräsin vähän ennen ysiä. Aloin lukeen talousjuttuja, mut jossain välissä kun ajatukset alko harhaileen, tajusin että mun lentosuunnitelma ei oo ihan vedenpitävä. Olin ostanut siis Barcelona-Hki-Tre lennon, jossa pitäis odotella 6 tuntia Helsinki-Vantaan kentällä tota Tampereen konetta. Olin suunnitellut että en mee siihen lennolle, vaan meen bussilla Tampereelle, kun olisin muutaman tunnin aikasemmin siä siten. Sit tajusin, että mun matkalaukkuhan varmaan jatkaa suoraan siihen Tampereen koneeseen ilman mua :D

Tutkittuani aikani netistä miten näissä yleensä on käytäntönä, päätin soittaa Finnairille jos ne osais kertoo. Kysyin eka että olisko mun mahdollista vaihtaa aikasempaan lentoon, niin ei tarvis kuutta tuntia odotella, mutta finskin täti sano heti, että mun lippuun ei voi tehdä muutoksia. Ja sitten se kerto, että en voi myöskään jättää tota Hki-Tre -lentoo käyttämättä, koska muuten myös mun paluulento peruuntuis. Siinä kohtaa meinas iskee kauhu, että joudunko oikeesti odotteleen sen kuus tuntia. Kerroin sille, että olinkin suunnitellut Paunun bussilla meneväni ton lennon sijaan, että hyvä kun kerto ton systeemin. Siinä kohtaa se alko kertoon niiden yhteistyöstä Paunun kanssa, että just tämmösiä tilanteita varten ja ainoostaan Hki-Tre väliselle matkalle on mahdollista vaihtaa toi lentolippu bussilippuun, ja hypätä heti Suomeen tultua bussiin. Ja laukunkin sais mukaansa jo Helsingin päässä. Olin ihan onnessani, että kävipäs tuuri! Toki jään varmaan vähän miinukselle tässä, mutta ei se oo niin justiinsa.

Loppu päivän ahkeroin koulujuttujen parissa. Toi talous on kyllä niiin hidasta luettavaa! Luulis, että mää osaisin jotain, kun vuoden toiminut Volumin talousvastaavana, mutta tän kielen kanssa tuntuu, että joudun opetteleen kaiken uudestaan ihan nollasta. Mutta se on ollut jännä huomata, että jotkut termit tuntuu nyt paljon loogisemmilta ja joissain käännöksissä ei taas oo mitään logiikkaa. Voi kyllä olla että tää tentti menee vähän penkin alle, mutta täytyy sitten loppukokeeseen koittaa lukee enemmän! (Niin varmaan...)

Maanantai 15.12.
Heräsin ihan tavallisesti seiskan jälkeen ja olin aikeissa mennä enkun tunnille. Aamupalaa syödessä aloin kuitenkin miettiin että enkussa ei käydä tänään läpi mitään uutta asiaa, joten voisin ihan hyvin jäädä kotiin kertaileen. Oli siis tarkotus mennä enkun tunneille, ja sen jälkeen jäädä koululle yli neljäks tunniks ennen iltatuntien eli tentin alkua. Mutta olis tullut kyllä aika pitkä päivä, joten parempi jäädä kotiin lueskeleen!

Aamupäivän kirjottelin blogia, ja puolen päivän maissa aloin viä lukeen viimesiä tenttikappaleita. Oli kyllä aika turhaa eikä jäänyt enää oikein mitään päähän. Neljän aikaan tein ruokaa ja sit aloin valmistautuun kouluun lähtöön.

Oltiin luultu, että se koe olis heti ekalla tunnilla, mutta sitten opettaja alkokin käymään seuraavaa kappaletta läpi. Hetken aikaa istuttiin luokassa, kunnes opettaja tuli kertoon että vasta ysiltä alotetaan tekeen koetta, joten voidaan lähtee siks aikaa pois jos ei haluta kuunnella. Se puhu siis katalaania ja oli varmaan ton kellonajankin kertonut heti muille. 

Mentiin sit kahvioon istuun ja alettiin tekeen saman talouskurssin projektitehtävää. Saatiin helpoin osuus eli laskelmat ja taulukot melkein tehtyä, mutta pahin osuus jäi vielä eli raportit ja powerpoint-esitys. Vähän meinaa aika loppua kesken, kun mulla loppuu tällä viikolla tunnit vuorokaudesta ja aika vaikee sitten Suomesta käsin sitä tehdä. No toivotaan että saadaan tällä viikolla ahkeroitua ja Annica ja Eric on niin hyviä tossa että ne pärjää hyvin ilman mua :D Tänäänkin ne puhu keskenään ruotsia kun tuli joku kinkkisempi juttu tossa projektissa, ja mää en oikein enää jaksa ees yrittää ymmärtää sitä :D aluks koitin aina pysyä kärryillä kun ne puhu mutta nyt sitä vaan sulkee korvat. 

Ysiltä mentiin takas luokkaan ja pian saatiinkin tenttipaperit nenän eteen. Mulla ei tietenkään ollut laskinta mukana kun ei tullut pieneen mieleenkään ottaa sitä Suomesta mukaan. Annica oli onneks varoiks ottanut toisen peruslaskimen, ai että kun tykkään siitä tytöstä, aina auttamassa! :) Kokeessa oli10 monivalintakysymystä, joka oli 75% koko kokeesta ja lopuks joku pienempi tehtävä mistä mulla ei ollut hajuakaan mitä se käsitteli. Se olikin onneks vaan 25%. Vähän tuli kyllä lotottua, tais vaan pari olla jotka aika varmasti tiesin oikeeks! Mutta silti vastasin melkein kaikkiin, vaikka vääristä vastauksista saikin miinuspisteitä. Ei siis mitään vainua, että menikö edes läpi kun niin arpapeliä :D Puol yhentoista aikaan olin kotona ja menin suoraan nukkuun pienen iltapalan jälkeen.

Tiistai 16.12.

Aamutunnilla meillä oli pienet esitykset viime kerralla annetuista aiheista. Meijän aiheena oli robotit ja näytettiin vaan muutama video, jotka oltiin löydetty youtubesta ja samalla selitettiin mistä on kyse. Jäin tokalla tunnilla pois luokasta kun aattelin lukee mielummin kokeeseen, mutta en kauaa kerennyt lukeen kun tunti loppukin tuntia aikasemmin kun normaalisti. 

Syötiin tunnin jälkeen sämpylät ja mentiin espanjan tunnille. Kotona olin vasta kuuden maissa ja tein ruokaa ja pesin pyykkiä ja pari tuntia kerkesin viä lukeen seuraavan päivän espanjan tenttiin.

Keskiviikko 17.12.

Oli kauheet suunnitelmat taas herätä kauheen aikasin seiskalta, mutta sit väsyttikin vielä ja nukuin pari extratuntia. Aloin lueskeleen espanjan tenttiin ja sainkin koko alueen luettua. Musta tuntuu koko ajan, että mulla loppuu tunnit vuorokaudesta ja olis viä kauheesti tekemistä ennen Suomeen tuloo. Tuntuu että en ehdi tai ainakaan jaksa yhtään lukee ja silti käytän kaikki aikani lukemiseen tai ainakin yritän. 

Lähdettiin yhden aikaan bussille ja kouluun ja siinä oli vielä hetki aikaa lukee ennen tentin alkua. Tentti meni ihan hyvin, varmaan parhaiten tähän mennessä. Siinä tais 6 sivua, ja aluks kauhistelinkin että ei voi kyllä kaks tuntia riittää tähän! Kummasti se vaan riitti. Siä oli pari kuuntelutehtävää ja kirjotustehtäviä ja sit lopuks piti tehdä pieni suullinen koe ja kertoo omasta kotimaastaan ja kaupungista. Se ei mennytkään ihan kauheen hyvin, unohtelin koko ajan mitä piti sanoo.. Loppujen lopuks jäi aika hyvä fiilis.

Kotona lueskelin seuraavan päivän henkilöstöjohtamisen kokeeseen pari tuntia, mut sit jossain välissä aloin pakkaileen kun alko väsyttään. Tajusin että kai mun pitäis ihan käyttövaatteitakin ottaa mukaan, ettei vaan pelkkiä kesähepeniä. Löyty sieltä kaapista viä muutakin mitä en täällä enää tuu tarviin. Musta tuntuu, että ei tuu kyllä kaikki mahtuun tohon mun laukkuun :D Illalla tein viä check-inin ja sen jälkeen en pystynytkään keskittyyn oikein mihinkään ja menin nukkuun.