Kakstoista

Tuntuu ihan oudolta, enää 5 päivää niin mää oon Suomessa. Kävin ostamassa lauantaina uuden pienemmän matkalaukun, kun en halunnut ottaa tota mun jätti-isoo laukkuani. Saa nähdä kestääkö perille asti, kun ostin sen halpiskaupasta! Lauantaina myös pakkasin laukun, koska koskaan ei voi olla liian ajoissa :D Ei vaan, on vaan niin kiire viikko, että halusin tehdä jotain etukäteen (ja samalla vältellä kokeisiin lukua). Ja se on tosiaan täynnä kesävaatteita joita vien jo Suomeen, joten en tarvi sieltä mitään. Jätin kyllä yhdet shortsit ja toppeja kaappiin, jos vaikka lähden tammikuussa aurinkolomalle ;) Odotan jo innolla lähtöö, sain lennotkin tänään sumplittua hyvin. Olis pitänyt odotella jatkolentoo Helsingistä Tampereelle 6 tuntia, niin Finnairin täti kerto että on myös mahdollista vaihtaa toi lentolippu bussilippuun joka lähtis pian Helsinkiin tulon jälkeen!

Ei oikein pysty kokeisiinkaan keskittyyn. Huomenna olis taloushallinnon tentti, ja mulla olis vielä muutama kappale luettua. Se on ihan tuskaa, kun joka toinen sana pitää suomentaa, että ymmärtää lauseen sisällön... Sit vielä keskiviikkona espanjan koe ja torstaina henkilöstöjohtamista ja perjantaina aamulla virkeenä ylös ja suunta kohti Barcelonan lentokenttää!

Kauheesti oon joulua koittanut fiilistellä, vaikka tällä hetkellä täällä on enemmän kevät fiilikset, kun näyttää tältä:

Eniten odotan saunaan pääsyä, mun ihosta lähtee varmaan sentin paskakerros pois! Ja jouluruokaa! Täytyykin laittaa äitille lista mitä kaikkee haluan syödä siellä ollessa :D mm. karjalanpiirakoita, korvapuusteja, leipäjuustoo... Oon ollut pari viikkoo ilman herkkuja, niin mahtuu sit paremmin!

Muutama viikko sitten sain tänne mukavaa seuraa Suomesta, ja olikin vähän erilainen ja ihanan rento viikko kun sai itekin vähän lomailla. :)

Lauantai 22.11.

Heräsin kympiltä ja aloin jatkaan käännöstyötä, mikä oli jäänyt vähän kesken edellisenä iltana. Olin aatellu että siinä ei mee kun joku tunti kun kirjottelen kaikki valmiiks käännetyt sanat kansioon, mutta loppujen lopuks siinä menikin kolme tuntia. Ihmekään että meni niin nopeesti kääntäminen edellisenä iltana! Oli suunnitelmissa mennä Barcelonaan shoppaileen pitkästä aikaa ihan kunnolla, kun piti ettiä talvitakki. Oon vieläkin painanut täällä pelkällä nahkatakilla ja meinaa kyllä niin aina jäätyä! No lopulta pääsin lähteen vasta viiden maissa. Junaan kävellessä tajusin, että oon käynyt Barcelonassa viimeks kun Miian hyvästelin!! Eli melkein kolme viikkoo sitten. Mitä hittoo. Oli kyllä taas ihana fiilis kävellä pitkin Ramblaa taas pitkästä aikaa, siinä tulee jotenkin aina niin onnellinen olo. Tai tällä kertaa saatto myös sillä olla tekemistä fiiliksen kanssa, että saisin pian vieraan Suomesta! Koko keskusta oli ihan muuttunut, siellä oli jouluvaloja ja koristuksia pitkin poikin, ja koko paikka näytti ihan erilaiselta kun ennen. Pari tuntia ehdin kierteleen kauppoja, mutta en löytänyt itelleni takkia. Pari paitaa meinasin ostaa, mutta säästy rahat kun näin millanen jono kassalle oli! 

Sit lähdin kohti juna-asemaa, kun oli tarkotus mennä Heikkiä vastaan kentälle. Harhailin juna-asemalla yli vartin, ja olin jo ihan varma etten ehdi junaan, kun se asema oli tosiaan vähän isompi mitä olin ajatellut! Kunnon labyrintti. Löysin kuin löysinkin oikeen laiturin ja sillä sekunnilla juna tulikin siihen. Jäin odotteleen lentokentän juna-asemalle kun en uskaltanu lähtee seikkaileen kentälle. Sittenhän Heikki kohta pian tulikin, ja oli  kyllä aika jännää nähdä pitkästä aikaa, ja tuntu etten osaa yhtään puhua enää suomee kun en ollut aikoihin sitä käyttänyt. Tai sitten vaan jännitti. Junassa höpistiin kuulumisia ja Barcelonan päässä lähdettiin käveleen Passeig de Gracian asemalta keskustaan.

Jäätiin kuitenkin matkalle, kun vastaan tuli mukavan näkönen tapaspaikka, tai oikeestaan meijät suorastaan kaapattiin sisään, oli niin innokas sisäänheittäjä. Istahdettiin tiskille, kun ei ollut pöytiä vapaana. Tapakset ei ollutkaan semmosia, mihin oon tottunut, vaan ne oli pintxoja, joita syödään yleensä pohjosemmassa Espanjassa ja Baskimaassa. Ne siis tehdään leipäsiivun päälle, ja siinä päällä on sitten kaikkee. Olin kerran aikasemminkin syönyt niitä, ekalla viikolla täällä ollessa ja se olikin oikeestaan mun eka kosketus tapaksiin. Ruoka oli hyvää, mutta paikka ei muuten oikein kolahtanut. Oli ehkä huono valinta jäädä tiskille istuun, kun siinä oli koko ajan niin hälinää ja melusaa. Ja ruokia sai koko ajan odottaa, vaikka istuttiin tosiaan siinä ruokien vieressä. Syötyämme lähdettiin jatkaan matkaa, ja mentiin Placa Catalunyalle ihasteleen ympäristöö. Siä oli muun muassa vaaleenpunasia ja sinisiä puita ja iso teltta keskellä aukioo. Sit käveltiin Ramblalle ja seikkailtiin ympäri keskustaa. Piti mennä vielä oluelle johkin, mutta molempia alko niin väsyttään. että lähdettiin vaan kohti Terrassaa. 

Sunnuntai 23.11.

Nukuttiin pitkään ja kokkailin aamupalaa. Tehtiin sunnuntain kunniaks vähän töitä, mun piti vielä vähän viilata tota käännösjuttua. Päätettiin pitää laiska Terrassa-päivä ja pääsin näyttään vähän paikallisia nähtävyyksiä. Oli puistoo ja linna, virtahepoja ja kirkkoja, ja pieniä katuja. Istahdettiin terassille kahville mukavaan paikkaan. Sit mentiin Placa Vella -aukiolle istuun terassille kun huomattiin et siinä alkaa jotain häppeninkiä. Tilattiin sangriakannu ja hörpittiin sitä lämpimikseen. Sit alko musat soimaan ja viereiselle lavalle hyppäs pari tyyppiä, ja ne alko vetään tanssia. Aukiolla oli montakymmentä tyttöö ja naista tanssimassa ja jumppaamassa. Oli aika show :D Sekaan mahtu myös paikallinen pulsu, joka onnellisena heilu meneen siellä tytsyjen seassa kaljatölkki kädessä. Jotkut koitti sen saattaa pois alueelta, mut sit se löysi pian taas tiensä takasin. Siitä riitti kyllä huvia pitkäks aikaa, vaikka tanssijuttu olikin jo pian aika nähty kun ne tanssi koko ajan samoja liikkeitä. 

Lähdettin käveleen ettiin ruokapaikkaa, kun tuli vähän nälkä ja löydettiin crepes-paikka. Tilattiin crepesit ja kaljat ja mentiin viereiselle aukiolle istuun penkille ja syömään ja katteleen ohikulkijoita. Sit lähettiin taas käveleen ja kierrettiin koko keskusta ja sieltä takas aukiolle kun missään ei ollu mitään ruokapaikkaa auki. Jäätiin yhteen kapakan näköseen paikkaan, joka oli ihan tyhjä. Tilattiin paellat ja tajuttiin liian myöhään että se oli valmispaellaa, Paelladoria. Ruuat tuli ja nypittiin parhaat palat mut aika paljon jäi syömättä.. Toisaalta mietittiin että tästä ei voi enää mennä huonommaks ja varmasti saadaan jatkossa parempaa ruokaa! 

Meikän naapurilinna.

Selvästi soidinmenot kyseessä.

Maanantai 24.11.

Maanantaina vietettiin turistipäivä ja päätettiin mennä Montjuïc-vuorelle. Lähdettiin kohti Barcelonaa ja mentiin metrolla Poble Seciin ja jäätiin siinä. En ollu aiemmin siä käyny niin oli aika jännää mut aika pian kartan avulla löydettiin oikee suunta. Seikkaltiin mitä ihmeellisimmillä kujilla ja Google mapsi näytti taas parastaan kun tiet oli jotain olemattomia rappuskujia.. No nähtiinpähän vähän eri osaa Barcelonasta ja oli ihan mielenkiintosta. Kauhee kipuaminen ylämäkee ja rappusia ja tuli ihan hiki! Hetken päästä löydettiin kaapelikärryn lähtöpaikka ja meijät ohjattiin heti kameran eteen ja nappastiin komee kuva. Ei kuitenkaan haluttu sitä ostaa, koska yllättäen hinta pyöri jossain kympin hujakoilla! Ostettiin liput kärryyn ja hypättiin kyytiin. Matka oli aika hieno, näki hyvin koko Barcelonan! Sit hypättiin pois ja heti ulostulon ulkopuolella oli Montjuïcin linna. Linna sijaitsi siis ihan Montjuïcin huipulla ja sieltä oli upeet näköalat alas kaupunkiin ja toisella suunnalla näky satama ja meri. 1600-luvulla rakennettu linna toimii nykyään lähinnä nähtävyytenä ja nytkin siä oli muutama muu turisti meijän lisäks. Huomaa kyllä, että turistikausi on todellakin ohi, kun saa niin rauhassa kulkee kattomassa nähtävyyksiä.

Kun oltiin tarpeeks sitä nähty niin lähdettiin käveleen alas vuorta pitkin. Matkalla alas nähtiin vilaukselta olympiastadionin sisälle ja söpöjä pieniä kaktuksia ja muuta luontoo. Sit käveltiin Kansallisen taidemuseon ohi, joka on kyllä aika mahtavan näkönen, ihan ku joku palatsi. Ei kuitenkaan menty sisälle, kun oli aika vähän kortilla. Loppumatka alaspäin mentiinkin rullaportaita, koska täytyhän niitä käyttää hyödyks kun kerran semmonen mahdollisuus annettiin. Muutamien kuvien ottamisen jälkeen lähettiin kohti Placa Espanyaa ja Las Arenas-ostaria, jossa käytiin syömässä sämpylät. Mää lähdin siitä kohti junaa ja Terrassaa, kun olin sopinut pomoni kanssa tapaamisen sille päivälle, ja jätin Heikin yksin seikkaileen tiensä kohti keskustaa.

Tulin tapaamiselle puoli tuntia myöhässä, mutta onneks nää ei ota siitä ressiä, ja lähetin siis etukäteen Whatsappia että myöhästyn tällä kertaa vähäsen. Tapaamisella annoin kansion, johon olin korjaillut käännöksiä suomesta enkkuun, ja käytiin sitä vähän läpi. Molemmat oli tyytyväisiä tulokseen, ja sovittiin että ollaan yhteydessä parin päivän päästä ja katotaan tuleeko vielä lisää käännöshommia. Tapaamisen jälkeen vaihdoin vaatteita ja lähdin takas kohti Barcelonaa, jossa Heikki oli löytänyt keskeltä Catalunyan aukioo luisteluradan :D Ei kuitenkaan menty luisteleen (vaikka olis vähän tehny mieli), vaan mentiin ettiin ruokapaikkaa Barri Goticista.

Istahdettiin mukavan näköseen tapaspaikkaan, mutta kun alettiin katteleen tarkemmin listaa, niin se kuulostikin niin tylsältä että liuettiin äkkiä pois paikalta. Hetken harhailtuamme löydettiin toinen paikka, joka näytti kivalta ulkoopäin, ja joka myös yllätti ruualla erittäin positiivisesti. Tilattiin pöytä täyteen tapaksia, ja saatettiin vähän liiotella ruuan määrän suhteen, mutta tuli sit loppujen lopuks melkein kaikki syötyä! Viinikin oli oikein maukasta ja pienessä hiprakassa mahat pullollaan lähdettiin onnellisina pois. Suunniteltiin että käydään vielä jossain jälkkärillä, koska makee ruokahan menee eri mahalaukkuun. Ei kuitenkaan löydetty mitään kivaa paikkaa, ja oltiin niin poikki että mentiin sit vaan junaan nuokkuun ja kohti Terrassaa.

Oon nauranut itteni kipeeks tälle kuvalle! 

Vähän samaa näköö kilpparin kanssa :D

Tiistai 25.11. 

Herätyskello oli soittamassa aikasin, kun oli niin paljon suunnitelmia päivälle, mutta sit molemmat jatkokin vaan unia kun kuultiin että sataa kaatamalla. Lopulta heräiltiin ja käytiin aamupalalla Terrassassa, syötiin täytettyä croissantia ja kahvia. Sit lähdettiin junalle, ja otettiin suunta kohti CosmoCaixa-tiedemuseoo. Jäätiin junasta Sarrian kohdalla, ja aateltiin että kävellään siitä parin kilsan matka museolle, mut sitten alko sataan vettä ja iski laiskuus, joten otettiin taksi. Mutta se nyt on täällä ihan puoli-ilmasta joten oli oikein hyvä valinta.

Museo oli aika mielenkiintonen. Koko paikka oli rakennettu maan alle, ja siä oli parissa eri kerroksessa eri teemat. Tokassa kerroksessa oli planetaario, mutta ei jaksettu sinne mennä vaan keskityttiin muihin juttuihin. Ekana oli pieni näyttely Välimerestä, ja siä sai muun muassa kattella kiikareilla ”mereen”, jossa uiskenteli tappajavalaita ja muita otuksia. Sitten oli iso sali täynnä kaikkia fysiikkaan liittyviä vekottimia ja juttuja. Vietettiin varmaan 15 minuuttia plasmapallon luona, joka lähetteli plasmasäteitään ympäriinsä, ja kun siihen koski, niin koko pallo keskitti kaiken energiansa siihen kohtaan, ja koko alue vaan hehku ja väreili. Vois hommata semmosen kotiin yölampuks!

Sit tuli kaikkia luontoon liittyviä asioita, oli monta isoo akvaarioo täynnä eri kaloja ja liskoja ja sirkkoja ja nähtiin jopa merihevosia. Ne oli kyllä kauniita otuksia. Pienellä varauksella lähestyin niitä terraarioita, joissa ei ollut vettä, kun vähän jännitti että koska sieltä hyppää joku kamala hämähäkki silmille. Ja lopulta siellä sitten oli yhdessä akvaariossa iso karvanen musta otus! Vieläkin menee kylmät väreet kun mietin sitä, vaikka näin sen vaan ihan vilaukselta!

Paras osuus oli iso pläntti Amazonin sademetsää siellä keskellä museoo. Luultiin eka ettei sinne pääse sisälle, ja tyydyttiin katteleen sitä ikkunan läpi. Oli aika mielenkiintosta seurailla jäätävän isoja kaloja, jotka uiskenteli siellä pohjassa. Muutama oli varmaan yli mun mittasia, ja näytti just siltä et vois yhdellä haukkasulla vetästä mut suuhunsa. On jotenkin tosi rentouttavaa vaan kattella, kun kalat möllöttelee ja uiskentelee vedessä, miettii minkälainen elämä niillä siellä on. Toiset vaan hengaili pohjassa ja toiset uteliaina seikkaili ja tutki ympäristöö. Mulla tulee vähän sama fiilis kun tuijottelen tuleen, tai pelkkään veteen, joku siinä viehättää ja rentouttaa.

Hetken ettimisen jälkeen löydettiin tiemme kohti sademetsää, ja sen alapuolella oli vielä ”luolasto”, jossa pääsi mm. tutkiin muurahaisten matkaa metsästä pesään, ja siellä oli myös se söpö pikku hämähäkki ja anakonda ja muita käärmeitä ja otuksia. Vähän alko siä jännittään, kun katosta vuosi vettä, tuntu että kohta koko metsä romahtaa meijän päälle. Mut turhia pelkoja taas! Metsässä nähtiin vesisikoja eli capybaroja, jotka on maailman suurimpia jyrsijöitä. Siellä ne vaan möllötti ja näytti ylikasvaneilta marsuilta. Nähtiin myös isoja mustia lintuja ja muita siivekkäitä otuksia. Oli kyllä mielenkiintonen reissu ja oppi taas paljon uutta.

Etsi Nemo! ;)

Pikku marsu.

Oli tullut ihan yö sillä välin kun tuolla pyörittiin, ja lähdettiin käveleen kohti juna-asemaa. Tuli vähän taas deja-vu, kun tajusin että oon kulkenut siellä samoilla kaduilla ennenkin, kun mentiin ekalla viikolla Hannan ja Miian kanssa Tibidabon vuorelle. Kun päästiin Barcelonaan, lähdettiin käveleen Borneoo kohti ja istahdettiin oluille kivan näköseen paikkaan. Hetken istuskeltuamme jatkettiin matkaa ja koitettiin ettiä ruokapaikka, mutta meikäläinen otti vähän takapakkia, kun iski jotkut hormonihuurut ja aloin sureen elämän menoo. Loppupeleissä oltiin oikein onnellisia tästä pienestä välikohtauksesta, koska sen seurauksena löydettiin aivan ihastuttava tapaspaikka. Henkilökunta oli superystävällistä, ruoka taivaallisen hyvää (ehkä parasta tähän mennessä), viinistä puhumattakaan, ja koko paikka oli ihanan tunnelmallinen ja viihtyisä. Erityismaininta patatas bravaseille, jotka vei kielen mennessään. Vähän harmitti, kun ei voitu jäädä sinne pidempään, kun piti keretä vikaan junaan. Maksettiin ja otettiin viinipullo mukaan ja kiiruhdettiin juna-asemalle, ja ehdittiin just ajoissa. Hörpittiin junassa viini tyylikkäästi suoraan pullonsuusta, ja vähän meinas tulla taas uni silmään.

Yksillä.

Keskiviikko 26.11.

Vikana päivänä eli keskiviikkona tiedossa oli Barcelona-päivä. Mentiin ekana La Sagrada Familialle, koska se nyt on pakko nähdä jos Barcaan eksyy. Muutaman turistikuvan jälkeen oli sekin komeus nähty (jono sisälle oli monta kymmentä metriä, joten skipattiin se suosiolla). Mentiin läheiseen baariin juomaan tuopilliset olusta ja jossain kohtaa tajuttiin että aurinko alkaa taas jo laskeen, ja piti vielä mennä katteleen maisemia valosan aikaan. Otettiin metro kohti Barcelonetaa ja käveltiin rannalle. Oli aika tunnelmallista kattella merta ja auringonlaskua ja kuunnella kun joku katumuusikko soitti kitaraa ja lauleskeli. Hetken siinä nautiskeltiin ja lähdettiin käveleen pitkin rantaa ja pikkukatuja. Piti mennä syömään paellat, kun siinä rannan tuntumassa on niin monta paellapaikkaa, mutta mikään ei sitten tuntunut tarpeeks hyvältä joten jatkettiin viä matkaa. Löydettiin vähän matkan päästä hauskan näkönen paikka ja päätettiin mennä se katsastaan. Otettiin oluet ja hampparit, ja oli oikein maukasta. Mukavaa vaihtelua perus tapaksiin, kun en oo kun muutaman kerran syönyt täällä hampparia. 

Käveltiin siitä kohti keskustaa ja ihasteltiin vanhaa kirkkoo keskellä kylää. Siä tiluksilla pyöri kauhee määrä isoja rottia ja pitihän niitä jäädä hetkeks seuraileen! Vierestä löyty mukava pikku taidenäyttely, jossa pyörähdettiin. Sit jatkettiin matkaa Ramblalle ja kohti juna-asemaa. Terrassassa käytiin ostaan vielä suklaata ja juotavaa ja sattumalta bongattiin torni keskustasta, jota oltiin koko viikko etitty. Se näkyy aina joistain kulmista, mutta kun tulee aukiolle niin se aina kummallisesti muuttuu näkymättömäks. Nyt sit kaupasta tullessa tultiin eri kulmasta aukiolle, ja sit nähtiin Katalonian loppu ja tornin reuna yhden ison talon takana. Siellä se oli muutaman talon sisäpihalla komeena.

Torstai 27.11. 

Kello soitti kuudelta ja silmät sikkurassa koitettiin heräillä. Haettiin aamupalat ja syötiin ne täpötäydessä junassa, ilmeisesti kaikki oli töihin matkalla. Saatoin Heikin bussipysäkille, josta se pääsi lentokentälle. Itkuhan siinä tuli hyvästellessä, ja vielä isompi kun lähdin käveleen poispäin. Jos jotain vihaan, niin hyvästejä! Kiertelin hetken katuja ja kävin syömässä tokan aamupalan (joka oli puolet kalliimpi mitä vastaava olis maksanut Terrassassa!). En jaksanut odotella että kaupat aukee, niin lähdin takas kohti Terrassaa Ramblalla kävelyn jälkeen. Oli ihan outoo kävellä siellä valosan aikaan, kun yleensä oon siellä aina iltasin. Nyt näki kunnolla kaikki rakennukset ja näin taas koko paikan ihan uusin silmin!

Junassa kuuntelin musiikkia ja heti kotiin päästyäni käperryin peiton alle nenäliinojen kera. Oikeestaan viihdyin siellä koko päivän mieli painuksissa ja datailin ja kattelin leffaa. En jaksanu edes kaupassa käydä vaan tein pahaa spagettia ja herkkusieniä. Juttelin muutaman tunnin Miian ja Fannin kanssa ja oli ihana jutella pitkästä aikaa kunnolla! Annica sai mut kuitenkin ylipuhuttua lähteen ulos ja menin seiskan aikaan suihkuun ja sit aloin valmistautuun iltaa varten. Hörppäsin lasin viiniä ja pistin hyvät musat soimaan niin vähän piristy. Sit Behshad tuli noutaan mut ja mentiin yhdessä Annican kämpille, josta jatkettiin matkaa läheiseen baariin Amicsiin. 

Siellä oli myös sinä iltana joku kitaristi & huuliharpun soittajaäijä musisoimassa, ja oli ihan hauska kuunnella sitä. Siä juotiin muutama lasi viiniä ja syötiin patatas bravasit. Siinä kohtaa oltiin jo vähän huppelissa, kun pari kaveria kutsu meidän toiselle asuntolalle, Giraltiin, jossa olikin monta erasmusihmistä kattelemassa leffaa. Ei kuitenkaan oikein jaksettu siitä kiinnostua kun tultiin kesken kaiken paikalle, joten lähdettiin ettiin muuta aktiviteettia ja löydettiin ping pong pöytä! En ollu aikoihin pelannu ja sen kyllä huomas, kun pallo sinkoili sinne tänne ja koko ajan sai olla ettimässä sitä lattialta :D 

Oli ihan hauska ilta, ja lopuks vaan kuunneltiin musiikkia kun ei enää jaksettu pelata. Vähän muisti pätkii loppuillan osalta, ehkä viimenen viinipullollinen oli vähän liikaa…

Tuliaiset vähän piristi :)

Perjantai 28.11.

Heräilin tosiaan jostain ihan muualta kun kotooni, ja oli siinä vähän ihmettelemistä, että miten oon tänne päätynyt. Olin ilmeisesti ollut niin kännissä, että kaverit oli nähnyt paremmaks taluttaa mut kaverin sohvalle, joka asu siellä Giraltissa, eikä omaan kotiin pitkän matkan päähän. Onnee on välittävät ystävät! Krapula oli jotain ihan kamalaa, ja olin ihan sumussa koko päivän. Reidetkin oli ihan kipeet edellispäivän pelailusta, kun en oo aikoihin mitään liikuntaa harrastanu. Lähdin jopa väärään suuntaan käveleen asuntolalta kauppaan, vaikka kauppa on ihan mun asuntolan vieressä… Kävin ostaan itelleni tortilla-ainekset ja vetäsin muutaman lätyn mahaan. Se vähän helpotti oloo, mutta loppupäivän vietin kuitenkin sängyssä leffaa kattellen, sipsipussi ja sulkaalevy kavereina. Annica koitti houkutella Bauhouse-erasmuspippaloihin, mutta en sitten jaksanut mennä.

Lauantai 29.11.

Lauantaina heräsin puolilta päivin ja nukuin siis 12 tuntia putkeen, vaikka kello oli ysiltä soittamassa. Kauheet suunntelmat oli että teen koulujuttuja koko päivän, mutta lopulta vaan kuuntelin youtubesta kaikkia hyviä nyyhkybiisejä ja surffailin facebookissa ja netissä ja kirjottelin blogia. Sitten vähän ruokaa ja leffaa. Vähän tais verottaa toi visiitti, kun melkein viikon putkeen joka päivä jotain touhua!