Yheksäntoista

Ensimmäinen viikko takana Barcelona-elämää. On kyllä niin nostalgista asua näillä huudeilla, kun täällä tuli syksyllä pyörittyä niin usein. Ja vielä kun saa olla Miian kanssa, jonka kanssa koko syksyn olin täällä! Tulee just semmonen fiilis, että ympyrä sulkeutuu. En oo hirveesti ehtinyt miettiin lähtöö, kun joka päivä on ollut niin touhua ja muuta ajateltavaa, mutta ehkä se on ihan hyväkin. Kyllä sitä sitten viimeistään Suomessa huomaa, että siellä nyt ollaan. Tuntuu niin hassulta, kun fiilikset oli paljon pahemmat sillon kun Miia marraskuussa lähti Suomeen, ja nyt tuntuu päällimmäisenä vaan siltä, että nyt tää aika on kohta ohi, ja Suomessa on sitten taas uudet seikkailut. Tai ehkä oon vaan sysännyt kaikki haikeet ajatukseni taka-alalle kun en oo halunnut niitä tarkastella ja koitan vakuutella ittelleni, että tää on ihan helppoo luopua tästä kaikesta. Sitä on kyllä niin helppo "unohtaa" kuunnella itteensä ja omia tuntojaan kipeistä asioista, ja varsinkin kun on muuta touhua samaan aikaan niin ei halua käyttää aikaansa itkemiseen. Tekis kyllä hyvää vähän taas kirjotella ajatuksen virtaa ennen lähtöö, voi olla että seuraava postaus on sitten vähän erilainen, kirjotin sen sitten täältä käsin tai Suomesta. Mutta kieltämättä aika hurjalta tuntuu, että on vaan kolme kokonaista päivää edessä tätä elämää, ja torstaina sitten lennetään takasin Suomen kamaralle. Mihin tää viis kuukautta oikein katos??


Maanantai 26.1.
Viimenen päivä Terrassassa. Olin yllättävän rauhallinen koko päivän, enkä kauheasti surrut lähtöä. Olin etukäteen miettinyt, että varmaan on aika haikee fiilis, mutta ehkä sitä odotti vaan enemmän tulevia päiviä, eikä sen takia jaksanut surra. Vaikka onhan toi nyt aika pitkä aika, asuin melkein 5 kk Terrassassa, joten se ehti tuleen aika tutuksi.

Heräsin aamulla pakkaileen ja päivällä kävin vielä kävelyllä kaupungin halki. Kävin samalla sulkeen espanjalaisen tilini ja hakeen vähän sushia lounaaks. Koko päivä meni lähinnä siivoillessa ja pakkaillessa. Jouduin moneen kertaan siirteleen tavaroita matkalaukusta toiseen, kun isossa laukussa olis ollut tilaa, mutta painorajat tuli vastaan, ja pikkulaukussa taas olis ollut tilaa painon puolesta, mutta vetoketjut meinas ratketa kun se oli niin täynnä. Joudun varmaan lainaan Miian laukusta vähän tilaa kotimatkalla, jos pitää jotain vielä shoppailla ;)

Tuli pieni järkytys, kun mun huoneeseen tultiin tekeen "inventaarioo". Kaikki tavarat oli niin kuin pitikin, mutta kun mun huoneessa käynyt täti soitti vähän myöhemmin, niin se kerto että saisin takuuvuokrastani takasin 1,37e. Olin käyttänyt niin paljon sähköö lämmitykseen ym. että multa velotettiin siitä 200e lisää, vaikka olin joka kuukausi maksanut 24e kulutuksesta. Lisäks siihen tuli maksettavaks kaikkia pikkujuttuja, kuten siivous, peiton ja verhojen pesu ym. ja syyskuun vuokra 9:ltä päivältä, jota en ollut jostain syystä maksanut. En eka meinannut uskoo, mutta kun näin sen laskelmat (ja oli kuulemma laskenut moneen kertaan, koska itekin sitä hämmästeli), niin lopulta uskoin. Täällä sähkö on pikkasen kalliimpaa, ja mää kun tykkään olla lämpösessä... No, eipähän tarvinnut palella :D

Tiistai 27.1.
Nukuin koko yön kauheen levottomasti ja heräilin parin tunnin välein. Kai mua niin jänskätti Barcelonaan lähtö ja pelkäsin että en herää aamulla herätyskelloon. Sain vielä viimeset tavarat aamulla jotenkin mahdutettua laukkuihin, ja lähdin aamupalalle lähikuppilaan, kun maha alko muriseen. Sit menin takas asuntolalle ja ihmettelin että missä vastaanottotäti on, kun oltiin sovittu että katottais aamulla toi takuuvuokrajuttu. Se olikin toisella asuntolalla, joten lähdin äkkiä käveleen sitä kohti. Saatiin kaikki selvitettyä, ja sain tosiaan ton 1,37e takasin :D Vähän nauratti molempia, kun ei yleensä kuulemma ihan noin pientä summaa anneta takasin. Mutta toi mun asunto on tosiaan tarkotettu kahdelle hengelle, joten keittiön ja olkkarin sähkökulut yleensä jaetaan kahtia. Mutta nyt kun asuin yksin niin jouduin maksaan kaikki ite.

Olin tilannut taksin 10.30 mun ovelle, ja siellä se jo odotteli, kun tulin laukkujen kanssa alas. Barcelonaan kesti ajella puoli tuntia, ja meinasin heti eksyä, kun taksikuski jätti mut vähän matkan päähän hostellista. Kävelin vaan ihan onnessani vähän liiankin tuttuja katuja, ja sit jossain kohtaa huomasin että olin kävellyt oikeen kadun ohi. Löysin kun löysinkin kuitenkin oikeen osotteen, ja Miia siellä jo odottelikin mua. Oli niiin ihana nähdä pitkästä aikaa <3 Hostelli vaikutti ihan mukavalle, ainakin tohon hintatasoon ja sijaintiin nähden.

Alettiin kikatteleen heti kun päästiin huoneeseen, kun molemmat retkahti heti sängylle puhelimet kädessä, perus Barcelona-lahnailua :D Miia otti siinä hetken aikaa lepiä, kun se oli herännyt niin aikasin, ja mää suunnittelin tekeväni koulujuttuja, mutta touhuilinkin vaan kaikkee muuta epämäärästä. Lähdettiin syömään tapaksia, koska molemmilla oli kauhee tapashimo, jonka jälkeen istahdettiin vielä kahville terassille suunnitteleen viikon agendaa.

Kotikatu ja Miia muikeena!

Oltiin jo ajat sitten puhuttu, että pitää sitten heti ekana iltana mennä Benedictiin yksille, koska se oli meijän kantapaikka sillon, kun Miia täällä vielä asu, enkä määkään ollut siellä käynyt sen jälkeen kertaakaan. Olikin aika nostalgista mennä meijän vakkarisohvalle ja tilata maailman parhaat mojitot, ja jutustella koko ilta. Se oli aika tyhjä, kun ei ihmiset ilmeisesti yleensä tiistaisin oo kauheen aktiivisesti liikkeellä. Jossain kohtaa huomattiin että oltiin baarin ainoot asiakkaat ja baarimikot alko laittaan jo ovia kiinni. Oltiin ilmeisesti niin juurtuneita siihen sohvalle ja mojitotkin maistu pitkästä aikaa niin hyvältä, että menetettiin ajankulu ihan täysin. Oli kuitenkin mukava ilta, eikä meitä onneks heitetty pihalle, vaikka ei maltettu lähtee kotiin ihan heti. Baarimikko saatto meijät lopulta ulos baarista ja ihan hostellin ovelle asti, kun asuttiin siinä ihan baarin vieressä.

Keskiviikko 28.1.
Nukuttiin vähän univelkoja pois, ja siitä huolimatta oli aika rapsakka olo kun herättiin. Mentiin shoppaileen koko päiväks, ja tulikin taas osteltua kaikkee enemmän kun laki sallii... Vähän meinas alkaa hirvittään, että miten ihmeessä meinaan saada laukut pakattua uudestaan, kun nyt on taas vielä enemmän tavaraa. Meijän molempien laukut on niin räjähtänyt, että näyttää siltä että tavaraa olis kolminkertanen määrä laukun päällä siihen nähden mitä noihin mahtuu oikeesti. Täytyy ehkä varata vikalle illalle reilusti aikaa, että saa noin pakattua sillain että laukut mahtuu kiinni asti.

Illalla mentiin syömään hyvät hampparit ja juomaan viinipullo ravintolaan. Huomattiin hetken päästä kun oltiin päästy sisään, että näähän taitaa kohta sulkee koko mestan. Ei työntekijät kuitenkaan viittinyt mitään sanoo, ne alko vaan jossain kohtaa hienovaraisesti luuttuileen lattioita ja siivoileen, ja jossain kohtaa ne sammutti musiikin. Meillä oli siinä kohtaa vielä puoli pulloo viiniä juomatta, mutta saatiin se sitten mukaan, kun ne tuli jo laskua kyseleen.

Mentiin viinipullo kourassa vielä Benedictiin, kun ei tehnyt mieli mennä vielä kämpille. Siä meni ilta taas oikein mukavasti, ja saatiin jopa juoda meijän avattu viinipullo siellä.

Torstai 29.1.
Noi mojitot taitaa olla aika tujuja, kun molemmat oli taas ihan poikki, kun heräiltiin. Haettiin Burger Kingistä supermätöt mukaan ja mentiin kämpille mussuttaan tyytyväisenä hamppareita. Päivä meni vähän sumussa :D Miia lähti illalla vielä entisen kämppiksensä kanssa syömään ja mää jäin siks aikaa dataileen ja tekeen koulujuttuja.

Perjantai 30.1.
Oltiin suunniteltu pientä turistipäivää perjantaille. Mentiin akvaarioon ihasteleen fisuja ja jäätävän kokosia haikaloja, ja löyty sieltä myös pingviinejä ja muita elukoita. En edes tiennyt että täällä on tommonen paikka, ennen kun Miia siitä kerto, ja se oli vielä yhden ostarin vieressä, jossa oon miljoona kertaa käynyt :D Akvaariokierroksen jälkeen mentiin sitten vielä siihen viereiseen Maremagnum-ostariin, mutta tällä kertaa osasin vähän himmailla ostosten kanssa, enkä ostanut kun yhden hameen ja vähän meikkejä Kikosta varastoon.

Shoppailujen jälkeen mentiin kämpille hetkeks huilaileen ennen seuraavaa liikettä. Mentiin läheiseen tapaspaikkaan syömään ja juotiin taas viinipullo puokkiin. Vatsat piukeina käppäiltiin kohti Benedictiä, joka olikin yllättävän täynnä ihmisiä. Jouduttiin istuun baaritiskillä, johon tulikin sitten koko ajan lisää juomaa... Saatiin jossain vaiheessa myös ilmaset drinksut ja salmarishotit, kun meidän salmaripullo jäi marraskuussa sinne. Ilmeisesti siis baarimikot koitti juottaa meidät humalaan ja aika hyvin onnistu siinä :D

Jossain kohtaa lähdettiin kuitenkin jatkaan, kun haluttiin käydä vielä meidän lähibaarissa Manchesterissa, jota meidän hostellin isäntä mainosti. Siä olikin koko kylä paikalla ja oli oikein ahdas tunnelma. Jäätiin heti jumiin baaritiskille, ja muutama tyyppi tuli jutteleen meille. Oli mukava ilta uusien tuttavuuksien kanssa, vaikka en yhtään muista mistä juteltiin tai miltä nää kaverit edes näytti! Baari meni kolmen maissa kiinni, joten mekin lähdettiin siitä sit jatkaan matkaa. Meinattiin aluks lähtee näiden kavereiden mukaan johkin bileisiin, mutta sit käveltiin pizzamestan ohi ja päätettiinkin vaan hakee pizza ja painua pehkuihin. Hiippailtiin meidän porukan ohi "huomaamattomasti" pizzalaatikko kourassa, ettei ne tajuais meidän kadonneen, mutta käveltiin sitten suoraan niitä päin. Ei jaksettu jäädä selitteleen ja Miia vaan tokas, että me mennään nyt kotiin :D Pizza oli huisin hyvää, mutta ei valitettavasti vienyt seuraavan päivän krapulaa kokonaan pois.

Päivän kuvauskohde: Miia :D

Lauantai 31.1.
Jotenkin tuntuu, että aina kun suunnitellaan, että mennään vaan yksille niin sitä tuleekin ryypättyä oikein olan takaa. Tiistaina tosiaan suunniteltiin että otetaan tää viikko sillain iisisti, että kerkeis vähän paikkoja näkeen, eikä vaan maata kotona krapulassa, mutta laskettiin just että on näköjään ollut jopa yks selvä päivä tällä viikolla. Mentiin aamupalalle Pans&Companyyn ja piti siitä lähtee katteleen valokuvia johkin läheiseen museoon ja sit vielä pienelle puistokierrokselle Ciutadellaan. Molemmille iski sitten niin huono olo, ja sänky alko houkutteleen niin paljon että skipattiin aktiviteetit ja mentiin vaan kaupan kautta kotiin. Otin pienet päikkärit ja Miia luki kirjaa sen aikaa. Sit alettiinkin valmistautuun taas iltaa varten, kun oltiin sovittu muutaman kaverin kanssa että nähdään ja mennään baariin ja klubille.

Käytiin nauttimassa ylihintaset paellat, jonka jälkeen suunnattiin Benedictin sohvalle. Siellä oli sinä iltana couch surfauksen tapaaminen, johon osallistu ihan hullun paljon porukkaa ympäri maapalloo. Couch surfing on siis käytännössä sohvasurfaamista, eli jos piipahdat jossain maassa, etkä halua majottautua hotelliin ym, niin voit ottaa yhteyttä muihin couch surfareihin nettisivun kautta, ja pääset jonkun sohvalle nukkuun. Siä tuli heti joku meksikolainen istuun meidän pöytään, kun siinä vaiheessa baari oli vielä aika tyhjä. Se vaikutti tosi mukavalta, ja jatkokin sitten meidän kanssa seuraavaan baariin, kun Benedictissä alko oleen ihan täyttä.

Meijän seuraan liitty myös pari kaveria Terrassasta, Elisa ja Behshad, ja oli mukavan rento ilta. Mulla oli vaan kauheen kipee olo koko illan, mutta koitin buranan voimalla jaksaa. Kurkku oli ollut jo pari päivää ihan kipee ja tuntu, että olis vähän ollut lämpöö. Mutta en tietenkään halunnut jäädä kotiin, kun oltiin luvattu että tänään nähdään noita kavereita. Ei sitten ikinä päästy clubille asti, kun baarissa oli niin mukava istua :D

Minipullot valkkaria

Sunnuntai 1.2.
Heräilin päivällä, mutta Miia jatko vielä uniaan ja noustiin vasta neljän maissa. Meillä oli ollu kauheet suunnitelmat, että mentäis sunnuntaina katteleen nähtävyyksyä, kun joka kuun ensimmäinen sunnuntai on kaikki museot ilmasia. Ei sitten lopulta päästy mitään museoita kierteleen, kun oltiin niin rikki. Molempien alko tekeen mieli meksikolaista, kun siitä oli ollut edellisenä iltana puhetta ja katottiin Trip Advisorista hyvä ruokapaikka. Mentiinkin sitten samaan paikkaan, jossa olin aikasemmin ollut iltaa viettämässä vähän kosteemmissa tunnelmissa, mutta toi paikka osottautu myös tosi hyväks ruokapaikaks! Otettiin aluks nachoja guacamolella, ja jo se oli viedä kielet mennessään. Mää tilasin kanaburriton ja Miia tilas tacoja, ja oli kyllä niin nannaa. Ei ihan kilpaillu samassa kastissa Pancho Villan kanssa!

Käytiin sen jälkeen vielä kaupassa hakemassa mehua ja suklaata ja paineltiin takas kämpille. Olikin siis lopulta tosi tehokas päivä, oltiin liikenteessä ehkä kaks tuntia ja loppupäivä makoiltiin sängyssä. Mutta eipä meijän kämpillä voi oikein muutakaan tehdä kun olla sängyssä, kun meidän huone koostuu tosiaan kahdesta sängystä ja lipastosta ja yöpöydästä, lattia onkin sitten vuorattu matkalaukuilla ja vaatteilla.